Puolustuksen paikat

Linnat, linnoitukset ja varuskunnat ympäri Suomen kertovat sota- ja puolustushistoriasta vaikuttavasti. Varhaisimmat linnat eli korkeille mäille ja kallioille rakennetut linnavuoret viestivät levottomuuksista, joita nousevien valtakuntien ja uuden uskonnon leviäminen synnyttivät rautakauden ja keskiajan vaihteessa.

Kastelholman linna Ahvenanmaalla.
Kastelholman keskiaikainen linna Ahvenanmaalla rakennettiin 1300-luvun lopulla puolustustarkoituksiin ja valvomaan Ahvenanmaan verokantoaluetta. © Kuva: Jonina Vaahtolammi.

Turun, Hämeen ja Viipurin linnoista valvottiin 1200-luvulta alkaen kolmea suurta linnalääniä, jotka muodostivat Ruotsin keskiaikaisen hallinnon perustan Suomessa. Myöhemmät linnat, kuten Raasepori, perustettiin valvomaan pienempiä alueita. Olavinlinna puolestaan valvoi itäistä rajaa.

Sotatekniikan kehittyessä keskiaikaisten linnojen puolustusmerkitys hävisi ja alettiin linnoittaa tärkeitä paikkoja valtakunnan rajalinjan tuntumassa Itä- ja Etelä-Suomessa. Lappeenrannan ja Haminan linnoituskaupungit sekä Suomenlinnan ja Svartholman merilinnoitukset viestivät muureineen voimaa ja ylivaltaa. Venäjän vallan aikana rakennettiin Lahden Hennalan tapaisia punatiilisia kaupunkikasarmeja.

Suomen itsenäistyttyä ryhdyttiin perustamaan itsenäisinä yhdyskuntina toimivia nykyaikaisia varuskuntia, kuten 1960-luvulla rakennettu Keski-Suomen Pioneerirykmentti Keuruulla. Puolustusvoimien muutokset ovat myöhemmin johtaneet monen varuskunnan lopettamiseen ja niiden rakennuksille kehitetään nyt uutta käyttöä.

Myös 1900-luvun sotahistoria on jättänyt ympäristöömme runsaasti jälkiä. Pääkaupunkiseutua kiertävä ensimmäisen maailmansodan aikainen meri- ja maalinnoitusvyöhyke sekä toisen maailmansodan aikainen, Suomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja ovat vaikuttava osa kulttuurimaisemaa ja loistavia retkikohteita.

Salpalinjan bunkkeri Luumäellä MV 556 px
Salpalinjan bunkkeri Luumäellä. © Kuva: Museovirasto.
Julkaistu 20.11.2015 klo 13.29, päivitetty 25.9.2019 klo 15.25