Suomi on Euroopan metsäisin ja maailman kymmenenneksi metsäisin maa. Pinta-alastamme 78 prosenttia on metsätalousmaata ja 10 prosenttia vesistöjä. Metsät, vedet, suot ja erämaat kattavat suurimman osan Suomea ja luonto on lähellä jokaista suomalaista asuinpaikasta riippumatta.
Esihistoriallinen lapinraunio Asikkalan Salonsaaressa. © Kuva: Jouni Taivainen, Metsähallitus.
Metsissä on asuttu ja viljelty maata, kalastettu ja metsästetty, hoidettu poroja, valmistettu hiiltä, tervaa ja rautaa, palvottu muinaisia jumalia ja haudattu vainajia, kuljettu reittejä pitkin lähelle ja kauas sekä käyty kauppaa ja tehty metsätöitä. Metsissä, soilla ja Lapin tuntureilla on lukematon määrä jälkiä ihmisen elämästä ja toimista eri ajoilta.
Ihminen vaikutti metsiin ja Ihminen luonnonympäristöihin alusta alkaen asutuksen ja elinkeinojen myötä. Asuinpaikat otettiin haltuun metsää raivaamalla, mutta ajan myötä ne joskus autioituivat ja metsä otti omansa takaisin. Vanhimmat asuinpaikat metsissämme ovat yli 10 000 vuoden takaa ja niistä kertovat esimerkiksi asuinrakennusten, tulisijojen tai jätekuoppien jäännökset. Eriaikaiset asutuksen jäännökset saattavat erottua myös poikkeavana kasvillisuutena.
Ahmaloukku metsässä. © Kuva: Juha-Pekka Joona.
Yleisimpiä pronssi- tai rautakautisia jälkiä metsissä ovat kivistä ladotut hautaröykkiöt. Rannikon suuria pronssikautisia röykkiöitä kutsutaan hiidenkiukaiksi tai vareiksi, kun sisämaan pienempiä, järvien rannoilla sijaitsevia on sanottu lapinraunioiksi. Rautakauden röykkiöt, kuppikivet, ruumis- ja polttohaudat tai asuinpaikat sijaitsevat usein lähellä nykyistä asutusta; kylätonteilla, pelloilla, peltojen välisillä kumpareilla ja kylien lähimetsissä. Historiallisen ajan kohteista lukuisimpia metsissä ovat tervahaudat, hiilimiilut ja kaskirauniot.
1800-luvulla alkaneen metsäteollisuuden nousun jäljiltä löytyy metsistä tuhansittain metsätyö- ja uittokämppiä ja niiden jäännöksiä, kulkureittejä, uittoväyliä ja niihin liittyviä rakenteita. Metsänhoidon kehittyminen ja uudet ideat ovat vaikuttaneet siihen millaista metsää näemme ja millaisessa metsässä kuljemme. Tuoreimpia kohteita metsissämme ovat toisen maailmansodan aikaiset tukikohdat ja vankileirien jäännökset, joita on erityisesti Lapissa ja itärajalla. Alkuperäisiä, ihmisen koskemattomia luonnonympäristöjäkin vaalitaan esimerkiksi kansallispuistoissa. Metsät ja muut luonnonympäristöt ovat kuuluneet suomalaisten elinpiiriin aina, eri aikoina eri tavoin.