Ilana Rimón
Rooliin eläytymistä, entisajan työtapoja ja kotiseutuhistoriaa samassa paketissa: Petalaxin yläkoulun kahdeksasluokkalaiset matkasivat kokemaan vuoden 1903 tunnelmia paikalliselle kotiseututalolle. Samalla pohdittiin niin tuolloin kuin nykyäänkin ajankohtaista aihetta – maastamuuttoa ja maahanmuuttoa.
© Kuva: Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura.
Historiasta eväitä nykypäivään
Tinamukien rivistö seisoo klaffipöydällä. Petalaxin Arstun kotiseututalon penkillä odottavat nimilaput, lettinauhat ja raidalliset liivit. Vanha ompelukone, Ameriikan arkku ja keittopata ovat löytäneet paikkansa. Pihamaalla häärii huiveihin, liiveihin ja muihin vanhan ajan asuihin sonnustautuneita järjestäjiä. Väkeä on saapunut vapaaehtoisina peräti neljästä paikallisesta museo- ja kotiseutuyhdistyksestä. Edustettuina ovat niin Petalax, Malax, Bergö kuin Korsnäskin.
© Kuva: Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura.
Pian kotiseututalon raitille kurvaa bussi mukanaan kahden koululuokan verran 14-vuotiaita. Edessä on matka 113 vuotta ajassa taaksepäin – vuoteen 1903. Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK on järjestänyt lapsille ja nuorille suunnattuja aikamatkoja alueella jo kuutisen vuotta, koordinaattorinaan Annina Ylikoski. Kuntien, seurakuntien, yhdistysten ja eri yhteistyökumppanien kanssa järjestettävät tapahtumat tavoittavat vuosittain jopa 3000 osallistujaa.
Aikamatka on menetelmä, jossa paikallista kulttuuriperintöä käytetään koko yhteisön hyödyksi. Ideana ei ole ainoastaan eläytyä menneeseen, vaan käsitellä historian kautta ajankohtaisia ja tulevaisuuteen liittyviä teemoja. Avainasemassa ovat yksilötason kokemus, historian moniäänisyys sekä osapuolten välinen dialogi.
Petalaxissa Annina sai luontevan yhteistyökumppanin alueen kotiseutuyhdistyksistä. Yhdessä ryhdyttiin puuhaamaan Arstun idylliseen miljööseen 8-luokkalaisille suunnattua aikamatkaa. 1900-luvun alkupuolella sadattuhannet lähtivät Pohjanmaalta yli Atlantin, 2000-luvulla on puolestaan maahanmuutto Pohjanmaalle ollut runsasta. Aikamatkan peruskysymykset alkoivat hahmottua: miksi ihmiset lähtevät? Lähtisitkö sinä?
Köydenpunontaa ja vaikeita valintoja
© Kuva: Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura.
Petalaxin yläkoululaiset eivät ole aikamatkalla ensimmäistä kertaa. Arstu ja 1900-luvun alku sen sijaan ovat monelle uusia tuttavuuksia. Esittelyjen jälkeen nuoret saavat roolinsa ja keskittyvät tuunaamaan ulkonäköään aikakauden muottiin. Vesikampaukset ja letit syntyvät käden käänteessä kaverien avulla ja muuttavat olemuksen hetkessä toiseksi.
Sormia napsauttamalla siirrytään toiseen aikaan. Nuoret pääsevät pienryhmissä kokeilemaan sadan vuoden takaisia kädentaitoja ja valmistautumaan Ameriikan matkaan – jos päättävät lähteä. Päivän aikana on itse kunkin tehtävä ratkaisu: Kuunnellako toppuuttelevaa kansakoulunopettajaa vai antaako höyrylaivayhtiön agentin suostutella itsensä laivalipun ostoon.
Pihamaan laidalla käy loiske, kun nuoret käyttelevät vauhdikkaasti pyykkilautoja ja pesukarttua. Voin kirnuaminen ja poljettava ompelukone antavat enemmän haastetta. Sarka-asuiset herrat opastavat nuorempiaan puunkuorinnan, haravanteon ja köydenpunonnan pariin, huivipäiset rouvat auttavat ompelemaan seteleitä essunkäänteisiin ja neuvovat matka-arkun pakkaamisessa. Välillä syödään lihasoppaa ja keitetään pullakaffet.
Kellon kilkatus siirtää ryhmän seuraavaan pisteeseen. Työn lomassa vanhemmat kyselevät nuorten suunnitelmista ja esittävät omia arveluitaan ja mielipiteitään. Mitä työtä köyhä torpparinpoika aikoo Ameriikassa saada? Nuoren tytön on muistettava pitää varansa! Kieltä täytyy harjoitella ja äidille kirjoittaa. Olisiko sittenkin parempi jäädä Petalaxiin – eiväthän kaikki voi Suomesta lähteä!
Sukupolvet kohtaavat
© Kuva: Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura.
Ajatuksia herättävän päivän jälkeen on aika palata 2000-luvulle. Pikagallup osallistujien keskuudessa osoittaa, että Amerikan mahdollisuudet houkuttelevat suurinta osaa, hankalasta maahanmuuttokaavakkeesta huolimatta. Jotkut ovat silti päättäneet jäädä Petalaxiin, lähinnä perhesyistä.
Lopulta opettajat paimentavat rentoutuneen oloiset nuoret bussiin. Aiheen käsittelyä jatketaan historian ja yhteiskuntaopin tunneilla. Seuraavana päivänä paikalle saapuvat luokkien toiset puoliskot, seuraavana vuonna taas uudet 8. luokat. Samaa aikamatkan käsikirjoitusta voi ja kannattaakin käyttää useaan otteeseen. Onhan suurin suunnittelu- ja valmistelutyö jo takana.
Annina ja kotiseutuyhdistysten väki jäävät vielä hetkeksi paikan päälle purkamaan rekvisiittaa ja tunnelmia. Aurinkoinen päivä nuorten kanssa, vanhoja taitoja verestäen on tuonut kaikille energiaa. Rouvat vertailevat vielä tekniikoita ja ihastelevat ajan patinoittamaa esineistöä. Tiedon ja taidon siirtäminen seuraaville polville voi olla näinkin hauskaa!
Lisätietoja:
Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK
Aikamatka -ladattava menetelmäopas
Nurkantakana.fi