Kaikki kulttuuriympäristöön liittyvät tapahtumat ja hankkeet toivotaan tänä vuonna liitettävän mukaan Eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuoteen. © Kuva makkaranpaistajista kansallispuistossa: Tapio Heikkilä
Euroopan unioni on nimennyt vuoden 2018 koko Euroopan yhteiseksi kulttuuriperinnön teemavuodeksi. Sen tarkoituksena on kasvattaa ihmisten arvostusta kulttuuriperintöään kohtaan sekä lisätä tietoa ja vahvistaa oman ja Euroopan yhteisen kulttuuriperinnön tuntemusta.
Suomessa vuoden erityinen pääteema on osallisuus kulttuuriperintöön. Tavoitteena on lisätä ihmisten osallistumista kulttuuriperinnön näkyväksi tekemiseen, kehittämiseen ja hyödyntämiseen, suojeluun ja vaalimiseen sekä saatavuuden ja saavutettavuuden edistämiseen.
Kulttuuriperintövuoden sateenvarjon alle mahtuu monenlaista kulttuuriympäristöä koskevaa toimintaa ja tapahtumia. Esimerkiksi Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teema Tunne perintösi, jaa tarinasi kannustaa ihmisiä kertomaan kulttuuriperintöön liittyviä tarinoitaan.
Eurooppalaisia teemavuosia on järjestetty eri aiheilla 1980-luvun alusta lähtien. Viime vuosina aiheina ovat olleet mm. kehitysyhteistyö, kansalaisuus ja aktiivinen ikääntyminen. Vuoden 2018 nimeäminen ensi kertaa kulttuuriperinnön eurooppalaiseksi teemavuodeksi on suuri mahdollisuus myös kulttuuriympäristölle ja sen parissa toimiville. Edellisen kerran kulttuuriympäristöön liittyviä aiheita nousi esiin Euroopan ympäristövuonna 1987.
Mitä kulttuuriperintövuonna tapahtuu?
Euroopan unionin tavoitteena on, että kulttuuriperintövuosi auttaa ihmisiä näkemään kulttuuriperinnön sisältämät erilaiset mahdollisuudet. Kulttuuriperintö voi esimerkiksi vaikuttaa suotuisasti aluetalouteen ja tukea kulttuurista ja ekologista kestävyyttä. Kulttuuriperintö on aina erityisesti paikallinen ja alueellinen voimavara, mutta kulttuuriperintövuosi kannustaa ihmisiä ajattelemaan myös oman perintönsä eurooppalaisia kytköksiä. Vuosi lisää tietoisuuttamme Euroopan yhteisestä historiasta ja yhteisistä arvoista.
Käytännössä kulttuuriperintövuosi on eräänlainen sateenvarjo, joka pitää allaan alueellisten ja paikallisten toimijoiden järjestämiä erilaisia hankkeita ja aloitteita. Erityisen tärkeässä asemassa on siis kansalaisyhteiskunta. Vuoden toteuttajia voivat olla kaikki, jotka haluavat tuoda esiin, hyödyntää ja kehittää omaa kulttuuriperintöään sekä siihen liittyviä toimintojaan. Tarkoituksena on nähdä kulttuuriperintö tulevaisuuttammekin kannattelevana voimavarana. Siksi teemavuoden slogan on Kulttuuriperintömme: kun mennyt kohtaa tulevan.
Teemavuonna kulttuuriperintö nähdään tulevaisuutta kannattelevana voimavarana: kun mennyt kohtaa tulevan! © Tulevaisuuteen katselijan kuvasi Riku Lumiaro
Euroopan komissio edistää omilla toimillaan kulttuuriperintöön sitouttamista, kestävyyttä, kulttuuriperinnön suojelua ja siihen pohjaavaa innovointia. Näiden toimien rinnalla yhtä tärkeitä ovat kaikkien paikallistoimijoiden järjestämät hankkeet, jotka voivat olla kooltaan pieniä, suuria tai mitä tahansa siltä väliltä. Toiminnan muotoa ei ole rajattu, vaan tärkeintä on, että hankkeet auttavat ymmärtämään kulttuuriperintöä voimavarana ihmisten, yhteisöjen ja kulttuurien välisen kohtaamisen paikkana ja vuoropuhelun välineenä.
Kulttuuriympäristö esiin!
Euroopan kulttuuriympäristöpäivien yhteydessä Suomessa järjestetään ja Kulttuuriymparistomme.fi-palveluun ilmoitetaan lukuisia kulttuuriympäristöä esiin tuovia tapahtumia. Toivomme, että vuonna 2018 jokainen näistä ilmoitettaisiin myös kulttuuriperintövuoden hankkeeksi.
Osallistumisen kynnys on tehty mahdollisimman matalaksi. Mukaan pääsee ilmoittamalla kulttuuriperintöön liittyvän tapahtumansa, hankkeensa, aloitteensa tai muun toimintamuotonsa vuoden koordinaattoreille verkosta löytyvällä lomakkeella. Mukaan lähteminen oikeuttaa hankkeen käyttämään teemavuoden logoa ja tuo sille laajaa kansallista ja eurooppalaistakin näkyvyyttä.
Lisätietoja:
www.kulttuuriperintovuosi2018.fi
Aura Kivilaakso,
Erikoissuunnittelija, Museovirasto, Kulttuuriympäristöpalvelut,
aura.kivilaakso@museovirasto.fi