Vesimaisemaverkosto on perustettu

Uutinen 7.5.2021 klo 9.00
Muroleen sulkukanava
Ruovedellä sijaitseva Muroleen kanava yhdistää Paloveden ja Vankaveden toisiinsa. Vuosina 1850–1854 rakennettu kanava on 315 metriä pitkä. © Kuva: Väylävirasto

Kulttuuriympäristötutkimuksen seuran ja ympäristöministeriön Maisema vesirajassa –hanke nosti vuonna 2020 esiin vedenalaisen ja –rajaisen kulttuuriympäristön sekä kulttuuriperinnön. Hankkeen aikana havaittiin tarve tuoda yhteen vesimaisemista kiinnostuneita yhteisöjä ja yksilöitä. Tämän vuoksi hankkeen toimijat ovat perustaneet vesimaisemaverkoston. Verkosto tuottaa uusia näkökulmia, avauksia ja hankkeita sekä edistää uuden tiedon muodostumista, sen avoimuutta ja saavutettavuutta.  

Jouni Mustonen, sukeltaja hylyllä.
Näkymä vuonna 1905 Luodon Orrskäretiin upotetun höyrylaiva John Graftonin keulaosasta. © Kuva: Jouni Mustonen, K.H. Renlundin museo.

Mitä vesimaisemat ovat?

Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaan "maisema" tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/ tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta.

Vesimaisemat ovat meriin, sisävesiin, virtavesiin, lähteisiin, kosteikkoihin sekä muihin vesiteemoihin liittyviä maisemia, jotka voivat sijaita pinnan päällä, vesirajassa tai veden alla.

”Vedenpintaa on totuttu pitämään maiseman rajana, mutta maanpäällinen maisema jatkuu poikkeuksetta eri muodoissaan myös pinnan alle.”, kulttuuriympäristöamanuenssi Jouni Mustonen kertoo.

Veden pinnan alta ylöspäin otettu kuva. Lähteen reunalla joku kauhaisee vettä astiaan.
Lähteen vesimaisemaa tarkastellaan harvemmin pinnan alta käsin. © Kuva: Jari Ilmonen, Metsähallitus.

Mitkä ovat vesimaisemaverkoston tavoitteet?

Verkoston tavoitteena on koota ja välittää vesimaisematietoa sekä lisätä ihmisten tietoisuutta vesimaisemista, rakennetusta ympäristöstä ja niiden merkityksestä arjen, asumisen, kokemisen, virkistyksen, matkailun sekä tutkimuksen ja vaalimisen kohteena. 

Verkosto pyrkii tekemään selvityksen vesimaisemien aineettoman kulttuuriperinnön aineistoista, niiden saavutettavuudesta ja hyödynnettävyydestä. Verkosto aikoo myös järjestää vuonna 2022 vesimaisemiin liittyvän seminaarin.

Sosiaalisessa mediassa verkosto viestii aihetunnisteilla #vesimaisema ja #vesimaisemaverkosto. Seuraa ja osallistu sinäkin keskusteluun!

Kuohuva koski talvisessa maisemassa.
Koskimaisemat ovat suosittuja kesällä ja talvella. © Kuva: Jari Ilmonen, Metsähallitus.

Ketkä vesimaisemaverkostoon kuuluvat?

Vesimaisemaverkostoon kuuluvat tällä hetkellä Jyväskylän yliopisto, Kulttuuriympäristötutkimuksen Seura, maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, Museovirasto, Turun yliopisto, Väylävirasto sekä ympäristöministeriö.

Rantamaisema kesäisenä päivänä.
Tankarin majakkasaaren itärannan veneenvetourat ovat olleet käytössä satojen vuosien ajan. © Kuva: Jouni Mustonen, K.H. Renlundin museo.

Lisätietoa vesimaisemakohteista

  • Veden äärellä Kulttuuriymparistomme.fi -palvelun alasivun kautta löydät lisätietoa vesiin liittyvästä kulttuuriympäristöstä ja -perinnöstä.
  • itameri.fi Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Itämeri.fi -verkkopalvelu tarjoaa tietoa Itämerestä sekä kokoaa yhteen Suomen meritietoa tuottavien hallinnonalojen keskeisten laitosten meriaineistot ja -palvelut. 
  • kyppi.fi Museoviraston ylläpitämä Kulttuuriympäristön palveluikkana kyppi.fi sisältää tietoa arkeologisesta kulttuuriperinnöstä ja rakennetuista kulttuuriympäristöistä. 
  • Kyppi.fi -palvelusta löytyy tietoa myös John Graftonin hylystä (tässä uutisessa toinen kuva ylhäältä).
Ihminen kauhaisee vettä lähteestä.
Ihmisiä puisessa lintutornissa kauniina kesäpäivänä. Pilvet ja sininen taivas heijastuvat rantaruovikon takana näkyvästä vesistöstä.

Juomaveden otto on vesien vanhin käyttömuoto, lintujen tarkkailu uusimpia. © Kuvat: Jari Ilmonen, Metsähallitus.

Lisätietoja

Hanna Hämäläinen, ympäristöministeriö, p. 0400 143 956, hanna.hamalainen@ym.fi