Hyppää sisältöön

Pohjoismainen maailmanperintöyhdistys perustettiin tuomaan lisää voimavaroja ja vaikuttavuutta

Uutinen 6.10.2016 klo 11.23

Vuodesta 1995 alkaen pohjoismaiset maailmanperintökohteet ovat tehneet yhteistyötä ja vuosittaisessa konferenssissaan jakaneet kokemuksiaan maailmanperintötyöstä.  Yhteistyössä otettiin uusi askel, kun Pohjoismainen maailmanperintöyhdistys (Nordic World Heritage Association) perustettiin Islannissa. Yhdistyksen jäseniä ovat kaikkien pohjoismaiden kansalliset maailmanperintöyhdistykset tai -ryhmät. Perustetun yhdistyksen tarkoitus on tukea maailmanperintösopimuksen toimeenpanoa Pohjoismaissa.

maailmanperintoyhdistys1
Pohjoismainen maailmanperintöyhdistyksen perustamisasiakirja allekirjoitettiin 23.9.2016 Islannissa, Thingvellirin maailmanperintökohteessa, jonka käräjäkivillä on solmittu sopimuksia vuodesta 930 alkaen. Petteri Takkula Suomenlinnasta ja Kari Hallantie Merenkurkun saaristosta allekirjoittavat Suomen maailmankohteiden puolesta. © Kuva: Kenth Nedergård / Merenkurkun maailmanperintö ry

Lisää osaamista ja voimavaroja

Kaksikymmenvuotinen kokemus on osoittanut, että kansainvälinen yhteistyö ja toisilta oppiminen ovat korvaamattomia resursseja voimavarojen ja osaamisen kehittämisessä.

Pohjoismainen maailmanperintöyhdistys tulee panostamaan tiedollisen osaamisen lisäämiseen erityisesti kehittämällä yhteistä vuosittaista konferenssia. Seuraava askel on löytää uusia yhteistyön muotoja, jotta toiminta kehittyisi entistä korkeatasoisemmaksi ja maailmanperintökohteet voisivat parhaimmillaan jopa säteillä osaamistaan muille kulttuuri- ja luonnonperintökohteille. Toinen tärkeä tehtävä uudelle yhdistykselle on etsiä uusia rahoitusmuotoja.

Yhteistyössä on voimaa

”Suomessa kaikki kohteemme ovat varsin toisistaan poikkeavia, mutta pohjoismaisessa ympäristössä löytyy monenlaisia kumppanuusmahdollisuuksia”, kertoo Petteri Takkula Suomenlinnasta.

Toiminnan järjestäytyminen tekee helpommaksi myös sen, että kulttuuri- ja luonnonperinnön yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan osoittaa aikaisempaa paremmin niin alueellisesti kuin koko maailman mittakaavassa.  ”Sanomisellamme suurempi painoarvo, jos edustamme 40 pohjoismaista kohdetta kuin jos edustaisimme vain seitsemää Suomen kohdetta”, Petteri Takkula summaa.

Pohjoismaat toteuttavat maailmanperintöstrategiaa aktiivisesti

Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi on Unescon vuonna 1972 hyväksymä kansainvälinen sopimus. Maailmanperintösopimuksen tavoitteena on kansojen välisen yhteistyön avulla osoittaa ja turvata maailman keskeisten kulttuuriperintökohteiden arvot ja säilyminen. Suomi ratifioi maailmanperintösopimuksen vuonna 1987. Sekä kansallisen että pohjoismaisen yhdistyksen perustaminen oli merkitty kansallisen maailmanperintöstrategian toimenpideohjelmaan.

maailmanperintoyhdistys2
Pohjoismaiden yhdistyksen ensimmäinen hallitus Thingvellirin kansallispuistossa perustamistilaisuuden yhteydessä: Vasemmalta: Jussi Telaranta (Vanha Rauma, Suomi), Camilla Lugnet (Grimetonin radioasema, Ruotsi), Petteri Takkula (Suomenlinna, Suomi), Odd Sletten (Røros, Norja), John A. Bryde, puheenjohtaja, (Norges Verdensarv, Norja), David Høyer (Roskilden Tuomikirkko, Tanska), Einar Sæmundsen (Þingvellirin Kansallispuisto, Islanti), Ólafur Jónsson (Surtsey, Islanti) ja Lena Landström (Hälsingetalot, Ruotsi). Kuvasta puuttuu Birgitte Sidenius Bjerg Lamp (Christiansfeld, Tanska). © Kuva: Kenth Nedergård / Merenkurkun maailmanperintö ry