Hyppää sisältöön

Murhamysteeri museossa

Uutinen 19.11.2018 klo 11.39
Hämeenlinnan kaupunginmuseon pelissä ratkottiin murhamysteeriä historiallisessa museomiljöössä.
Hämeenlinnan kaupunginmuseon pelissä ratkottiin murhamysteeriä historiallisessa museomiljöössä. © Kuva: Antti Krapu, Hämeenlinnan kaupunginmuseo.

 

Tarinalliset tosielämän pelit ovat nousseet Suomessa suosituiksi viime vuosina. Erityisesti pakohuonepelit houkuttelevat kaveri- tai työporukoita testaamaan pulmanratkaisutaitojaan. Pakohuonepelejä järjestetään myös kulttuurihistoriallisesti merkittävissä kohteissa, esimerkiksi keskiaikaisesta linnasta voi yrittää paeta.

Pakopelien lisäksi myös muunlaisia tarinallisia pelejä on tullut markkinoille. Hämeenlinnan kaupunginmuseo on tehnyt Palanderin talon kotimuseoon murhamysteeripelin, jossa asiakkaat pääsevät kokemaan museoympäristön uudenlaisella tavalla.

Pelitutkimuksessa immersio tarkoittaa uppoutumista tai syventymistä pelin todellisuuteen tai maailmaan. Museoympäristössä järjestettyjen pelien immersio on vertaansa vailla. Missä muualla mysteeripelaaja pääsisi näin autenttiseen ympäristöön.

Hämeenlinnalainen murhamysteeri

Palanderin talo on 1900-luvun alun asuun sisustettu kotimuseo, jossa kuvataan hämeenlinnalaisen porvarisperheen elämää. Museossa vieraillaan tavallisesti oppaan johtamilla kierroksilla, eikä esineistöä ole suojattu näyttelyrakenteilla. Museo toimii 1864 rakennetussa kaupunkitalossa Hämeenlinnan koillisen keskustan säilyneellä pienellä puutaloalueella.

Hämeenlinnan kaupunginmuseon pelin näyttelijät ovat museon henkilökuntaa.
Hämeenlinnan kaupunginmuseon pelin näyttelijät ovat museon henkilökuntaa. © Kuva: Ville Tarhala.

Murhamysteeri museossa -pelissä 2-8-henkiset joukkueet yrittävät ratkaista kuvitteellista murhatapausta, joka sijoittuu Hämeenlinnaan vuonna 1911. Murhan uhri on iäkäs keittäjä Saara Kangas. Joukkueet kiertävät museon viidessä huoneessa, joissa jokaisessa he kohtaavat yhden henkilön, joka on ollut paikalla talossa murhahetkellä. Joukkueilla on kymmenen minuuttia aikaa haastatella jokaista hahmoa. Lopuksi kaupunginviskaali Wetterhoff ottaa joukkueen vastaan talon salissa. Tutkijat esittävät teoriansa antiikkihuonekaluilla sisustetussa salissa, kuin Hercule Poirot tai komisario Palmu konsanaan. Kaupunginviskaalin kuultua joukkueen teorian, hän kertoo tukevatko hänen omat tutkimuksensa joukkueen näkemystä murhaajasta.

Museo-opetusta pelin tiimellyksessä

Tosielämän mysteeripelit ovat erityisen suosittuja nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Nämä kohderyhmät ovat museoille perinteisesti hankalasti tavoitettavia, joten mysteeripelien avulla museot saavat heille mielekkäitä sisältöjä.

Vaikka Palanderin talon murhamysteeripelin käsikirjoitus on kuvitteellinen, sisältää se historiallisia elementtejä, jotka tekevät pelistä tehokasta museo-opetusta. Porvaristaloon sijoittuvassa pelissä pystytään asiakkaille kertomaan esimerkiksi aikakauden luokkaeroista. Pelin tiimellyksessä joukkue saattaa kysyä vaikkapa talossa vierailevalta herralta, että sattuiko hän käymään illan aikana talon keittiössä. Nuoren herran sanoessa, ettei hänellä ole ollut mitään asiaa keittiöön, hän vastaa joukkueen kysymykseen, mutta samalla hänen hämmästynyt äänensävynsä välittää ajatuksen siitä, että nuorella herralla ei todellakaan ollut asiaa isäntäväen keittiöön vuonna 1911.

Murhamysteeriä museossa ratkottiin ensi kertaa neljänä marraskuun lauantaina 2018 ja kaikki 83 lähtöä varattiin nopeasti loppuun. Tilaus tämän kaltaiselle tuotteelle on ilmeinen. Asiakaspalautteen perusteella myös suunnittelussa ja toteutuksessa onnistuttiin. Suunnittelussa käytettiin alan yritystä, mutta näyttelijät tulivat kaupunginmuseon omasta henkilökunnasta.

Hämeenlinnan kaupunginmuseon mysteeripelille on luvassa jatkoa helmikuussa 2019. Uudet lähdöt tulevat myyntiin joulukuussa.

Jyrki Nissi & Antti Krapu, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

 

Lisää aiheesta palvelussa: