Muinaisuutemme jäljet yksissä kansissa

Uutinen 16.2.2016 klo 10.30

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Suomeen viimeistään 11 000 vuotta sitten, ja keskiaikaa kohti kuljettaessa elämä maassamme kehittyi varsin monimuotoiseksi. Uusien arkeologisten löytöjen ansiosta käsitykset menneisyydestä tarkentuvat jatkuvasti. Vasta ilmestynyt Suomen esihistorian perusteos Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle valottaa ihmisen menneisyyttä maassamme erityisesti aineellisen kulttuurin näkökulmasta.

Kasteholman linna kuva Georg Haggren
Kastelholman linna on vaikuttava muisto Ahvenanmaan keskiajasta. © Kuva: Georg Haggren.

Nykyisen Suomen alueella asuneet yhteisöt pitivät kaupankäynnin kautta yhteyttä pääasiassa lähialueisiinsa, ja pitkät etäisyydet rajoittivat kontakteja muihin. Menneisyyden ihmiset sopeutuivat ympäristöön ja ilmastoon kehittämällä ravinnonhankintamenetelmiä, asumismuotoja sekä työkaluja. Uusien metallien käyttöönotto, pysyvämpi asutus sekä maanviljely kertovat asteittaisesta kehityksestä ja vaikutteiden leviämisestä.

Ihmisen menneisyyttä pohditaan kirjassa erityisesti esinelöytöjen, hautaustapojen, asuinpaikkojen ja ihmisten maailmankuvan kautta. Elinkeinojen ja tapakulttuurin muutokset osoittavat, että esihistoriallisen ajan yhteisöt ovat olleet kaikkea muuta kuin pysyviä ja yhteneväisiä.

Muinaisuutemme jäljet kansi
Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen & Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet. Gaudeamus.

Muinaisuutemme jäljet -teos tarkastelee ihmiselämän jälkiä Suomen alueella jääkauden loppuvaiheista keskiajalle. Kirjan kirjoittajat ovat taustaltaan arkeologeja, mikä näkyy aineellisen kulttuurin ja esinelöydöt esille nostavassa käsittelytavassa. Teos pohjautuu tuoreimpaan arkeologiseen tutkimustietoon ja tuo myös esille, millä keinoin menneisyyttä voidaan tutkia. Kuvaa menneisyydestä täydennetään myös muiden tieteenalojen, kuten historian, kielitieteen ja luonnontieteiden avulla.

Teos on paikallaan esihistorian asiantuntevana perusteoksena runsaine ja havainnollisine kuvituksineen ja karttoineen ja tarjoaa aiheesta kiinnostuneelle lukijalle runsaasti tietoa ja lisätiedon lähteitä. Se tarjoaa keinoja ymmärtää ja havaita ihmiselämän jättämiä jälkiä kulttuurimaisemassa. Samalla teos tarjoaa mielenkiintoisen kurkistusluukun arkeologiseen tutkimukseen, sen menetelmiin ja löytöihin ja kenties herättää lukijassa odotuksen kuulla seuraavista tutkimustuloksista.

Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen & Anna Wessman 2015: Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus. ISBN 978-952-495-363-4.