Hyppää sisältöön

Luonnonsuojelua ruohonjuuritasolla, kirjaimellisesti

Uutinen 18.6.2020 klo 11.56
Lupiineja ojanpenkassa. Taustalla vehreitä puita ja kirkkaan sininen taivas.
Lupiineja valtaamassa kasvualustaa. © Kuva: Johanna Sokka

Suomen luontoon kuulumattomat vieraslajit, kuten komealupiini, jättipalsami ja jättiputki saattavat miellyttää luonnossa liikkujan silmää komealla ulkomuodollaan, ja erityisesti komealupiinia ihastellaan sen kukintoaikaan. Komeudestaan huolimatta vieraslajit ovat valitettavasti haitaksi muulle luonnolle. 

Nopean kasvu- ja leviämiskykynsä vuoksi vieraslajit uhkaavat luonnon alkuperäisiä lajeja, sillä ne kasvavat ja leviävät nopeasti samalla kukistaen alkuperäiskasveja. Pahimmillaan nämä rivakasti reviiriään laajentavat vieraslajit rehevöittävät kasvualustaa ja vaarantavat luonnon monimuotoisuutta, sillä omat niitty- ja ketokasvimme häviävät vieraslajien tieltä.

Yhteispeliin kannustaminen avain roolissa

Yhteisillä toimilla on suuri rooli vieraslajien torjunnassa. Maa- ja kotitalousnaisten maiseman ja luonnonhoidon asiantuntijan Katri Salmisen mukaan vieraslajien torjunnassa tärkeintä on pitkäjänteisyys ja yhteispeli. Eri toimijat kannustavatkin ruohonjuuritason toimintaan vieraslajien leviämisen estämiseksi, niin myös Maa- ja kotitalousnaiset.

–Olemme kannustaneet ihmisiä esimerkiksi keräämään juhannukseksi sata lupiinia maljakkoon. Tämä on hyvä tapa torjua lupiinia, sillä se kestää maljakossa pitkään ja kasvien niittäminen on osoittautunut tehokkaammaksi torjuntatavaksi kuin niiden kitkeminen. Maljakosta lupiinit pitää muistaa heittää sekajätteeseen, etteivät siemenet pääse leviämään, Salminen ohjeistaa.

Torju vieraslajeja niittotalkoilla 

Vieraslajien torjuntaan kannattaa osallistua myös järjestämällä niittotalkoita tai osallistumalla eripuolella Suomea toimiviin paikallisyhdistysten talkoisiin. Jos innokkuutta riittää omien niittotalkoiden järjestämiseen, tulee siihen muistaa pyytää lupa maanomistajalta.

Yhteisten niittotalkoiden avulla yhä laajempia alueita saadaan niitettyä, ja muutaman vuoden ahkera torjuntatyö auttaa alkuperäisten niittykasvien kasvualustan elvyttämisessä. Tärkeää on myös aloittaa helposti hallittavalla pienellä alueella, jonka niittäminen ei käy liian raskaaksi, Salminen huomauttaa.

Lampaat mukaan talkootoimiin

Maaseudun Tulevaisuus uutisoi toukokuussa Jyväskylän Vehkalammella viime kesänä aloitetusta jättipalsamin hävitysurakasta, jonka tuloksena jättipalsami hävisi alueelta tehokkaasti. Urakkaan osallistuivat ketkäpä muutkaan, kuin jättipalsamia poskeensa pistelevät lampaat. Lampaat onnistuivat tehtävässään niin hyvin, että viime kesän jälkeen laitumella havaittiin ainoastaan yksittäisiä jättipalsameja.

Katri Salmisen mukaan laiduntaminen on tehokas vieraskasvilajien hävityskeino, kunhan laiduntamisessa muistetaan huomioida se, että eläimillä on tarjolla muutakin syötävää, kuin pelkkiä vieraskasveja. Laidunnus kannattaa myös aloittaa keväällä, jolloin kasvit ovat maukkaimmillaan.

Aiheesta lisää

Maa- ja kotitalous naiset käynnistivät vuoden 2020 alusta Haitalliset vieraskasvit hallintaan -hankkeen, jonka tarkoituksena on lisätä tietoa vieraslajeihin liittyen. Tutustu hankkeeseen.

Kiinnostaako vieraslajien torjumistalkoot? Liity Vieraslajien torjuntajoukkoihin Facebookissa.

Maa- ja kotitalousnaiset, Vieraslajit valloittavat luontoamme: https://www.maajakotitalousnaiset.fi/teemat/rannat-kuntoon-toimintamalli-asukkaille-ja-maanomistajille/vieraslajit-valloittavat

Maa- ja metsätalousministeriö, Vieraslajit: https://mmm.fi/vieraslajit

Maaseudun Tulevaisuus, Jyväskylä löysi keinon vieraslaji jättipalsamin hävittämiseen – nelijalkaiset karvapallerot tekivät viime kesänä työnsä niin hyvin, että lopulta vain yhdellä laitumella kasvoi yksittäisiä jättipalsameja: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1102336

Vieraslajit.fi, Vieraslajiasiaa Ylen aamu-tv:ssä: https://vieraslajit.fi/fi/content/vieraslajiasiaa-ylen-aamu-tvss%C3%A4