Hyppää sisältöön

Kesälomamatkalle Väyläviraston perinnekohteeseen? Lue matkavinkit kiinnostavimpiin kohteisiin

Uutinen 10.7.2020 klo 9.16
Savukosken silta kesäpäivänä.
Savukosken silta sijaitsee Loviisan ja Pyhtään rajalla. Siltapaikalla on ollut Ruotsin ja Venäjän raja vuosina 1743–1809. © Väylävirasto

Tänä kesänä lomailijoilla on erinomainen tilaisuus heittäytyä turisteiksi Suomessa. Kesäreissujaan suunnittelevat ovatkin jo varmasti huomanneet, että Suomi on pullollaan näkemisen arvoisia matkakohteita, joista sopivan valitseminen saattaa tuottaa lomalaisen hattuun tarpeetonta stressiä. 

Lieventääksemme lomastressiä, teimme listauksen Väyläviraston tarinakarttaan sijoitetuista perinnekohteista, joista useimpiin on vapaa pääsy. Valitse historian havinaa ja mielenkiintoisia tarinoita uhkuvista paikoista omien reittiesi kohdalle osuvat ja piipahda paikan päällä.

Väyläviraston perinnekohteissa heijastuu historia 

Väyläviraston perinnekohteisiin lukeutuu erilaisia liikenteeseen, merenkulkuun ja muuhun matkustamiseen liittyviä perinnekohteita, joista yllättävän moni toimii vielä niille tarkoitetuissa tehtävissä. Perinnekohteita ihastellessa pääsee aikamatkalle menneisyyteen. Siltaa, museotietä tai majakkaa katsoessa ja sen historiaan tutustuessa voi kuvitella, millaista elämä sen rakentamisen aikaan on ollut ja miten maailma on muuttunut kohteen elinkaaren aikana.

Majakat

Majakat olivat entisaikaan merenkulun kannalta välttämättömiä apuvälineitä – niiden avulla pystyttiin havaitsemaan meriväylän sijainti, aluksien paikka ja läheisyys rannikkoon. Nykyisellä satelliittiteknologialla ja elektroniikalla tämä työ pystytään tekemään ilman majakoita. Arkkitehtonisesti säväyttävät majakat ovat kuitenkin tärkeä osa kulttuuriperintöä ja siksi edelleen arvokkaita.

Kuvakollaasi kolmesta punavalkoisesta majakasta.
Kuvassa vasemmalta oikealle: Harmajan majakka Helsingissä, Lyökin tunnusmajakka Uudessakaupungissa ja Höggklubbin luotsiasema Kristiinankaupungissa. © Väylävirasto

Helsingin edustalla Harmajan kallioluodolla sijaitseva Harmajan majakka on ainutlaatuinen rakennus. Se koostuu vuonna 1883 valmistuneesta rautatornista ja sen korokkeeksi vuonna 1900 rakennetusta graniittijalustasta. Majakka on alkuperäisessä asussaan ja myös sen sisätilat ovat hyvin säilyneet.

Suomen vanhin tunnettu merimerkki Lyökin tunnusmajakka eli pooki sijaitsee Uudessakaupungissa. Rakennusta ympäröivä merenkulun kulttuurimaisema on hyvin säilynyt. Myös Lyökin kivitorni on ulkoisesti alkuperäisessä asussaan, mutta osa sen sisärakenteista on uusittu. Hahmoltaan tunnusmajakka muistuttaa ylisuureksi kasvanutta kummelia ja kuvastaa mielenkiintoisella tavalla purjehdusmerkkien historiassa tapahtunutta kehitystä. 

Höggklubbin luotsiasema sijaitsee Kristiinankaupungin rannikkovyöhykkeen metsäisellä saarella. Luotsiasema oli miehitettynä vuoteen 1989, jonka jälkeen luotsit siirtyivät Kaskisiin. Kehysrakenteisen tornin sisätilat ovat alkuperäisessä asussa, mutta sen julkisivulaudoitus on suojattu peltilevyillä. Muuten rakennus on säilynyt luotsitoiminta-ajan asussa ja sieltä löytyy runsaasti luotsien työhön liittyvää esineistöä. Höggklubb on luotsikulttuurin kannalta merkittävä ja monipuolinen kulttuuriympäristö.

Museotiet

Keskiajalla ratsuin kuljettavat maantiet kulkivat hallintokeskuksina toimineiden linnojen välissä. Teiden ja tieverkostojen kunnostaminen ja laajentaminen alkoi etenkin Pohjanmaalla ja Itä-Suomen alueella 1600¬–1700-luvuilla.  Autonomian ajalla 1800-luvulla autoistuminen vaikutti Suomen tiestöön, ja paremman tieverkoston tarve kasvoi. 

Kuvakollaasikolmesta museotiestä.
Kuvassa vasemmalta oikealle: Paltaniementie Kajaanissa, Magneettitie Inarissa ja Peräkunnantie Ruovedellä. © Väylävirasto

Paltaniementie on museotie Paltaniemen kylässä Kajaanissa, Oulujärven etelärannalla. 1650-luvulla rakennettuun museotiehen kuuluva Paltaniemen kirkkotie ja kylä sisältyvät valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Paltaniemi asutettiin 1550-luvulla ja 1500-luvun lopussa siitä tuli kirkollinen ja hallinnollinen keskus. Paltaniementien kulttuurikohteita ovat muun muassa Paltamon seurakunnan omistama Paltamon vanha kirkko eli Paltaniemen kuvakirkko museotien varrella sekä Eino Leinon syntymäkoti Hövelö tien lähistöllä.

Mageneettimäelle vievä tie sijaitsee Inarissa, viisi kilometriä Saariselän matkailukeskuksesta pohjoiseen. Se on osa valtakunnallisesti tärkeitä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Magneettimäen jakso Urupään pohjoisrinteellä kuului aikanaan ns. Jäämerentiehen. Välirauhan aikana 1940–1941 Jäämerentie oli Suomelle tärkeä yhteys valtamerisatamaan Liinahamariin. Inarissa on paljon myös muuta nähtävää matkailijoiden iloksi. Esimerkkinä Saamelaiskulttuurikeskus Sajos

1600–1700-luvuilla Ruovedelle rakennettu Peräkunnantie on säilyttänyt lähestulkoon alkuperäisen linjauksensa ja noudattaa maaston muotoja mutkineen ja mäkineen. Metsä- ja viljelymaisemassa kulkevalta tieltä avautuu paikoitellen järvinäkymiä, ja sen varrella on kaksi 1800–1900-lukujen vaihteessa rakennettua kivisiltaa. Ruovedellä on paljon nähtävää: muun muassa 1700-luvulla rakennetut Sofia Magdalenan ja Muroleen kirkot, Runebergin lähde ja Ryövärin kuoppa. Ruovedellä sijaitsee myös Helvetinjärven kansallispuisto.

Museosillat

Siltojen ja lauttojen käyttö vesistöjen ylitykseen alkoi yleistyä keskiajalla, jota ennen kesäajan kulkureitit olivat pääosin vesistöjä kiertäviä helppokulkuisia maastoreittejä. Varhaisimmat sillat olivat puurakenteisia, ja ensimmäiset kivisillat rakennettiin Suomeen 1700-luvun lopulla. Teknisen osaamisen kehittyminen ja eri aikakausien tekniikat näkyvät erityyppisissä museosilloissa: Suomesta löytyy holvattuja kivisiltoja, puusiltoja sekä teollistumisen myötä rakennettuja teräs- ja betonisiltoja. 

 

Kuvakollaasi kolmesta museosillasta.
Kuvassa vasemmalta oikealle: Auneseilta Tampereella, Savukosken silta Loviisan ja Pyhtään rajalla ja Tuovilan silta Mustasaaressa. © Väylävirasto

Aunesilta on 1899 valmistunut graniittinen holvisilta, joka sijaitsee Tampereella Teiskon Kämmenniemessä.  46,7 metrinen silta on yksi Pohjoismaiden suurimmista kiviholvisilloista. Sen kiviholvi on Suomen korkein. Aunessilta oli yleisen liikenteen käytössä vuoteen 1983 saakka, mutta nykyisin se on vain jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käytössä. Silta kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Tampereella on paljon nähtävää: mm. Näsinneula, Amurin työläismuseokortteli, Museokeskus Vapriikki sekä maailman ainoa Muumimuseo

Loviisan ja Pyhtään rajalla sijaitseva Savukosken silta on tyypiltään harvinainen betoninen yksinivelinen kaarisilta. Silta oli valmistuessaan vuonna 1927 ainutlaatuinen koko maailmassa, sillä se rakennettiin poikkeuksellisesti köysiradan avulla. Vuonna 2010 peruskorjattu 60 metrinen silta on nykyisin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käytössä. Siltapaikalla on ollut Ruotsin ja Venäjän raja vuosina 1743–1809, josta tänä päivänä muistuttavat puolustuslinnoitteet. Pyhtään kirkonkylässä on keskiaikainen ruukkialue, jossa on muun muassa vanha hiomo sekä pakkausmuseo. Lähes alkuperäisessä asussaan säilynyt Pyhtään kirkko valmistui 1460. Pyhtään ja Kotkan alueella sijaitsee myös Valkmusan kansallispuisto.

Kaksiosaista Tuovilan siltaa (ruotsiksi Toby stenbro) yhdistää kivimuurein tuettu penger. Sillan valmistuttua 1781 sen holvien pelättiin sortuvan rakennustelineitä poistettaessa. Niinpä työhön pestattiin Mustasaaren vankilan elinkautisvankeja. Holvit kuitenkin kestivät ja vangit saivat heille luvatun vapauden. Toby stenbro on Espoonkartanon siltojen (Sågbro ja Qvarnbro) jälkeen Suomen toiseksi vanhin kivisilta. Kymmenen minuutin ajomatkan päässä sijaitsee kaupunginosa Vanha Vaasa, josta löytyy muun muassa 1300-luvulta peräisin olevat Korsholman linnanvallit ja Pyhän Maarian kirkon rauniot. Mustasaaressa, noin 18 km päästä Tuovilan sillalta sijaitsee myös Söderfjärden, yksi maailman parhaiten säilyneistä meteoriitin törmäyskraatereista. Törmäyksen arvioidaan tapahtuneen yli 520 miljoonaa vuotta sitten. 

Lähde:Väylävirasto.fi Aikamatkalla Suomessa: liikenneväylien tarina.

Tarinakartta kasvaa ja kehittyy – kartta saatavilla nyt myös ruotsiksi ja englanniksi

Väyläviraston tarinakartta kehittyy tulevina vuosina uuden laajemman aineiston myötä, kun siihen lisätään museoteistä otettuja dronekuvia sekä ammattilaisten ottamia maisemakuvia. Myös kartan majakkakuvat päivitetään ja niiden rinnalle on tarkoitus tuoda majakkapiirustuksia Väyläviraston arkistosta. Kartasta julkaistiin juuri ruotsin- ja englanninkieliset versiot, jotta Suomen liikennehistoriasta voisi lukea mahdollisimman moni siitä kiinnostunut.

Lähiaikoina ilmestyy Väyläviraston arvokohteiden tulevaisuuden kannalta merkittävä julkaistu: liikenne- ja viestintäministeriön tilaama selvitys liikenne- ja viestintäalan museotoiminnan järjestämisestä. Selvityksessä tuodaan esille keinoja ja malleja, joiden avulla liikennealan museoiden hallinnolliset ja taloudelliset edellytykset voidaan turvata.

Lisätietoja

Lomareissaajan kannattaa tutustua syvemmin Väyläviraston kattavan arkistoaineistoon Doriassa: Aikamatkalla Suomessa: liikenneväylien tarina. Kohteisiin voi tutustua vaikka kotisohvalla tai mökkilaiturilla.