Taiteilija Pekka Halosen kesäasunto Kivikoski Kuhmoisissa on hyvä esimerkki monikerroksellisesta ja hyvin hoidetusta kulttuuri- ja luonnonympäristöstä. © Kuva: Heikki Hanka.
Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurintutkimuksen laitoksessa toimiva Kulttuuriympäristön tutkimuksen maisterikoulutus, tuttavallisemmin KUOMA, kokoaa yhteen kulttuuriympäristöalan opiskelijoita, tutkijoita ja asiantuntijoita.
Jaettu asiantuntijuus
Jyväskylän yliopisto on 2000-luvun alusta lähtien osallistunut Keski-Suomen maakunnallisen kulttuuriympäristöryhmän (MAKU) työskentelyyn. Kulttuuri- ja ympäristöalan asiantuntijoista koostuvan ryhmän toiminta on havainnollistanut konkreettisesti alan nykyiset ja tulevat osaamistarpeet. KUOMAn lähtökohdissa on runsaasti samankaltaisia visioita kuin valtakunnallisessa kulttuuriympäristöstrategiassa. Kulttuuriympäristön edistämisen ongelma ei KUOMAn näkemyksen ole asiantuntijatiedon puute, vaan kommunikaatio ja dialogi eri asiantuntijuuksien välillä.
Jaettu asiantuntijuus, kanssatutkijuus ja osallisuus ovat käsitteitä, joita KUOMAssa pohditaan ja toteutetaan erityisesti kulttuuriympäristön näkökulmasta. Lähestymistapa avaa opiskelijoille ovia sekä työelämän että kansalaisyhteiskunnan suuntaan. Monen kulttuuriympäristön tutkimuksen syventävän kurssin taustalla on myös ajatus oppimis- ja tutkimusprosessin yhteenkietoutumisesta ja kaikkien yhteisestä kulttuuriympäristöstä.
Käytännön kenttätöitä ja monitieteistä osaamista
Alvar Aallon tyyppitalot Mätäsvaarassa. Kenttätöihin osallistui yli 30 opiskelijaa ja opettajaa. Leiri järjestettiin yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin osaston, Alvar Aalto -säätiön ja -museon, Lieksan kaupungin ja Varpasen kyläyhdistyksen kanssa. © Kuva: Antti Makkonen.
KUOMAn keskeisenä tehtävänä on pohtia kulttuuriympäristöalan asiantuntijuuden ja tiedon rakentumisen prosesseja. Työtä tehdään yhdessä Keski-Suomen maakunnallisen kulttuuriympäristöryhmän sekä valtakunnallisten ja alueellisten muistiorganisaatioiden ja viranomaisten kanssa. Käytännön kenttätutkimuksen kohteina ovat olleet esimerkiksi Pekka Halosen Kivikoski ja Isojärven kansallispuisto Kuhmoisissa, Ärjänsaari Kajaanissa sekä Alvar Aallon arkkitehtuuri Jyväskylässä ja Lieksassa.
KUOMAn opiskelijat lähestyvät kulttuuriympäristöä omien pääaineidensa: kirjallisuuden, museologian, nykykulttuurin, taidekasvatuksen ja taidehistorian teoriataustoista. Tämän lisäksi monella opiskelijalla on entuudestaan alaan liittyvä tutkinto. Opiskelemassa on esimerkiksi konservaattoreita, restauroijia, suunnittelijoita, kulttuurituottajia, yhteisöpedagogeja, taidehistorioitsijoita ja taiteilijoita.
KUOMAn tulevaisuus näyttää kiinnostavalta. Koulutukseen sisäänrakennettu monitieteinen ja -alainen osaaminen sekä toimiva yhteys kulttuuriympäristöalan kenttään nostavat tutkimuksen ja opetuksen kohteeksi ajankohtaisia kysymyksiä. Mielekkään ympäristön tavoite edellyttää onnistuakseen taitoa ja tahtoa vuoropuheluun, jossa keskustellaan vaalimisen, purkamisen ja uuden rakentamisen näkökulmista.
Helena Lonkila, FT, KUOMAn yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto, Musiikin, taiteen ja kulttuurintutkimuksen laitos ja Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmä (MAKU)
- - - - -
Elinvoimainen kulttuuriympäristö tarvitsee joka päivä tekijänsä. Kulttuuriympäristön onnistujat –juttusarja esittelee keskisuomalaisia kulttuuriympäristön onnistujia, heitä, jotka innostuneesti ja onnistuneesti toimivat kulttuuriympäristöissä ja ylläpitävät niiden arvoja.
#EuropeForCulture #kulttuuriympäristö #kulttuuriympäristönonnistujat #kulttuuriympäristöpalkinto #kulttuuriympäristösitomus #sitoumus2050 #kulttuuriympäristöryhmä