Hyppää sisältöön

Etelä-Karjalasta löytyi järveen hautautunut kivikautinen asuinpaikka

Uutinen 8.8.2018 klo 11.48
Arkeologiset tutkimukset käynnissä Savitaipaleen Kuolimojärvellä.
Arkeologiset tutkimukset käynnissä Savitaipaleen Kuolimojärvellä. © Kuva: Pertti Ikonen.

 

Etelä-Karjalasta Kuolimojärvestä on löydetty Suomen ensimmäinen veden alle hautautunut kivikautinen asuinpaikka. Helsingin yliopiston kesän tutkimuksissa löydetty varhainen asuinpaikka selventää kuvaa mesoliittisen ja varhaisneoliittisen kivikauden (noin 10 000 – 6 000 vuotta sitten) asutuksesta Etelä-Karjalassa ja avaa uuden tutkimussuuntauksen Suomen arkeologiassa.

Vedenalainen aarreaitta

Monen Suomen vesistön vedenpinnan korkeus on vaihdellut maankohoamisen vuoksi eri aikoina. Tämän vuoksi merkit menneisyyden elämästä ovat monin paikoin hautautuneet veden ja pohjasedimenttien alle. Helsingin yliopiston kolmivuotisessa tutkimuksessa on pyritty löytämään eteläisen Saimaan kivikauden kohteita rantakerrostumista ja veden alta.

– Vedenpinta on ollut Saimaan eteläosassa jopa 20 metriä nykyistä alempana. Suomessa on paljon järviä, joiden vedenpinnan taso on vaihdellut erittäin paljon. Kuolimojärven ja Saimaan lisäksi tällaisia järviä ovat esimerkiksi Vanajavesi ja Pielinen. Tämä tarkoittaa, että tutkimatta on valtavia, entisiä kuivan maan alueita, jotka ovat nykyään veden peitossa, projektin johtaja, arkeologi Satu Koivisto kertoo.

Tämän kesän tutkimuksiin Etelä-Karjalassa sijaitseva Kuolimojärvi valikoitui kohteeksi sen kirkasvetisyyden vuoksi. Järvessä on hyvä näkyvyys eikä pohja pöllyä, joten järvi tarjoaa hyvät mahdollisuudet tutkia pohjaan mahdollisesti hautautuneita jälkiä ihmistoiminnasta.

Kaivausalue Kuolimojärven Kammarlahden länsirannalla.
Kaivausalue Kuolimojärven Kammarlahden länsirannalla. © Kuva: Jesse Jokinen, Museovirasto.

 

Selvyyttä Etelä-Karjalan kivikauteen

Kesän sukelluskaivauksissa olivat mukana Helsingin yliopiston lisäksi Nordic Maritime Group ja Museovirasto ja kaivauksille osallistui arkeologeja myös Tanskasta ja Ruotsista. Tarkoitus oli samalla testata menetelmiä haastavien, veden alla sijaitsevien arkeologisten kohteiden tutkimiseen.

Kesän kaivauksissa lähdettiin etsimään Etelä-Karjalan varhaisimman kivikauden kohteita. Vanhimmat merkit ihmistoiminnasta alueelta ovat vesistöihin suuresti vaikuttaneen, 6000 vuotta sitten tapahtuneen Vuoksen puhkeamisen jälkeiseltä ajalta. Asutusta on seudulla kuitenkin ollut jo tuhansia vuosia aiemmin, mistä kertovat etelämpää Joutsenosta löytyneet yli 10 000 vuotta vanhat asuinpaikat.

– Alueen arkeologisessa tiedossa on valtaisa aukko, koska varhaisimman kivikauden kohteet ovat edelleen löytämättä, sanoo Koivisto.

Kivikautinen liesi ja kvartsi-iskoksia

Kesäkuisissa sukelluskaivauksissa tutkimusryhmää onnisti, Kuolimojärven suojaisalta Kammarlahdelta Savitaipaleelta paikannettiin merkkejä varhaiselta kivikaudelta.

Satu Koivisto tarkastelee järven pohjasta nostettua sedimenttiä. Kuvaaja: Pertti Ikonen.
Satu Koivisto tarkastelee järven pohjasta nostettua sedimenttiä. © Kuva: Pertti Ikonen.

– Järven pohjaan tehdystä koekuopasta löytyi selvä palomaakerros, hiiltä ja palaneita kiviä. Toisista koekuopista löytyi lisäksi kvartsi-iskoksia, jotka työstöjätteenä ovat merkki kivikautisesta kvartsiesineiden valmistuksesta, Koivisto kertoo.

Löydöt viittaavat kivikautiseen asuinpaikkaan,  ensimmäiseen veden alta löytyneeseen Suomesta. Lähimmät vastaavat kohteet ovat Luoteis-Venäjällä ja Etelä-Skandinaviassa. Nykyään noin metrin syvyydessä oleva liesikiveys löytöineen on todennäköisesti peräisin noin 9000-8000 vuoden takaa. Liedestä otettiin maanäyte, josta yritetään saada tarkempi ajoitus syksyn aikana.

Yliopiston tutkimushanke päättyy tämän vuoden lopussa, mutta vedenalaiset tutkimukset saavat tämän kesän löydöstä varmasti vauhtia.

Lisää Kuolimojärven löydöstä ja Lost Inland Landscapes -hankkeesta voi lukea Helsingin yliopiston verkkosivuilta.