Löytöretkiä kulttuuriympäristöön: Nanna Kymäläinen

Pronssikautinen röykkiöhauta.
Pronssikautinen röykkiöhauta. © Kuva: Nanna Kymäläinen.

 

Muikkarijahti!

Retkeily on parasta, mitä tiedän. Jos minä saan päättää, viikonloppuaamuna reppuun pakataan soijanakkipaketti ja termospullollinen teetä ja päivä vietetään metsissä samoillen tai rantakivillä hypellen. Tärkeintä eivät ole kävellyt kilometrit vaan kaikki matkalla koettu: vänkyräisten puiden kummastelu, kevään ensimmäiset valkovuokot, täydellinen eväspaikka auringon lämmittämällä kalliolla.

Oman hauskuutensa retkeilyyn tuo muikkarijahti. Metsissä ja rannoilla on lukematon määrä menneisyyttä aivan silmiemme edessä: esihistoriallisia asuinpaikkoja, hautaröykkiöitä, linnavuoria, jatulintarhoja, kalliomaalauksia ja kuppikiviä. Välillä muinaisjäännös on löytynyt vähän vahingossa, kun retken tarkoituksena on ollut vain nauttia luonnosta. Vaikka karttakoordinaatit tunnetuista muinaismuistoista kannattaa selvittää jo ennen lähtöä, on silti kutkuttavan jännittävää etsiä metsän siimeksestä kuppikiveä tai tajuta, että edessä siintävä mäki veden äärellä on kuin suoraan arkeologian oppikirjasta röykkiöhautojen sijaintia ajatellen. Näissä vanhoissa, pyhissä paikoissa on säilynyt ainutlaatuinen tunnelma.

Aurajokilaakso, Turku

Maisema Länsi-Suomeen.
Maisema Länsi-Suomeen. © Kuva: Miia Lassila.

Museoviraston muinaismuistot.info -sivu on erinomainen apuri kunnon jahtia suunnitellessa. Karttapohjaan on merkitty tunnetut muinaismuistot, rakennetun kulttuuriympäristön alueet, maailmanperintökohteet ja rakennusperintörekisterin tiedot. Halutessaan hakukriteereitä voi rajata, vaikkapa vain muinaisjäännöksiin. Lisätietoa kohteista avautuu sivupalkkiin ja linkit ohjaavat suoraan eri rekisterien tietoihin joista selviää niin kohteen karttakoordinaatit kuin tehdyt tutkimusraportit. On mykistävää tutkia esimerkiksi Turun kaupungin alueita, siellä muikkarijahtiin pääsee käytännössä kotiovelta.

Lue lisää: muinaismuistot.info

Vitträskin kalliomaalaukset, Kirkkonummi

Vitträskin kalliomaalaukset.
Vitträskin kalliomaalaukset. © Kuva: Miia Lassila.

Vitträsk on mainio päiväretkikohde, jonne vähän pienemmätkin tutkimusmatkailijat jaksavat kävellä. Polku Vitträsk-järven rantaan on paikoin jyrkkä eikä erityisiä opasviittoja ole, mutta paikka on silti helppo löytää, kun katsoo paikkakoordinaatit valmiiksi. Kielekkeelle pääsee laskeutumaan luonnon omia kivirappusia ja itse maalaukset ovat säilyneet ihmeen selkeinä. Paikan löysi aikoinaan Akseli Gallen-Kallela. Vitträskin kalliomaalauksia katsellessa ajatukset rauhoittuvat ja pakostakin miettii, mitä meidän ajastamme jää jäljelle, joka vielä useamman tuhannen vuoden kuluttuakin pysäyttäisi näin. Ehkä joku Gallen-Kallelan freskoista?

Lue lisää: kyppi.fi

Pielpajärven erämaakirkko, Inari

Mieleenpainuvat retkikohteet vaativat usein hiukan enemmän hikoilua metsäpoluilla. Jos sattumalta liikut Inarissa, tee retki Pielpajärven erämaakirkolle. Kylältä on matkaa kirkolle seitsemisen kilometriä ja reitti on hyvin viitoitettu. Pielpajärven rannassa on mainio nuotiopaikka syödä eväitä ja nauttia hiljaisuudesta. Porot laiduntavat kirkon aitojen ulkopuolella, mutta matkalaisille sen ovet ovat auki aina.

Pielpajärven erämaakirkko.
Pielpajärven erämaakirkko. © Kuva: Nanna Kymäläinen.

Pielpajärven rannalla on tunnettu Inarin lapinkylän talvipaikka, joka mainitaan kirjallisissa lähteissä jo vuoden 1642. Alue on toiminut tapaamis- ja markkinapaikkana vuosisatoja, ja kristinuskon saapumisen myötä sinne kokoonnuttiin myös kirkollisia toimituksia varten. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1600-luvun puolivälissä ja nykyinen erämaakirkko valmistui 1760. Alueella on sijainnut myös pappila sekä lukuisa määrä kirkkotupia. Tarkkasilmäinen voi havaita jälkiä kiveyksistä ja kodanpohjista edelleen, vaikka kirkko jäi pois käytöstä jo 1800-luvun lopulla.

Lue lisää: inarinseurakunta.fi

Varlaxudden, Emäsalo

Varlaxudden.
Varlaxudden. © Kuva: Miia Lassila.

Yksi rakkaimmista retkikohteistani on Emäsalon Varlaxudden, jonka sileillä kallioilla voisin kuljeskella tuntikausia ja vain katsella kohti aavaa ulappaa. Etelän suuntaan katsoessa seuraava ranta on Virossa. Muinaisjäännöksiä ei täältä löydä, sillä kivikaudella rantaviiva on ollut monta metriä korkeammalla.

Varlaxuddenissa meri lumoaa ympäri vuoden, mutta parhaimmillaan kohde on kesällä. Paikka on täydellinen laiskaan retkipäivään: Alle tunnin ajomatka Helsingistä ja Emäsalossa voi pysähtyä ostamaan kyläkaupasta eväitä. Virkistysalueen parkkipaikalta on matkaa rantaan vain kiven heitto ja nuotiopaikkoja on käytössä kaksin kappalein. Jos kaipaa omaa rauhaa, voi kävellä hiukan sivummalle, tilaa kyllä riittää. Meren voima on mykistävä ja tuuli tuntuu iholla kuumanakin kesäpäivänä. Muinaisen meren pohjassa on mukava makailla ja antaa ajatusten ajelehtia kohti seuraavia seikkailuja.

Lue lisää: uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi

Seurasaaressakin toimiva Museoviraston rakennuskonservaattori Nanna Kymäläinen tuo Kulttuuriymparistomme.fi-palvelun toimituskuntaan tietämystä konservoinnista ja perinteisistä rakennustavoista.

Julkaistu 17.7.2018 klo 10.30, päivitetty 21.6.2018 klo 13.15