Löytöretkiä kulttuuriympäristöön: Juhani Kostet

Oulujoki
Oulujoen Tuiranväylä, Merikosken voimala ja Toivoniemen asuinalue. © Kuva: Timo-Pekka Heima, Museovirasto.

 

Oulujokimaisema – Tervareitti, uittoväylä ja lohijoki

Oulujoki on Pohjois-Pohjanmaan tärkein vesiväylä, joka yhdistää Kainuun vesistöt Oulujärven kautta Pohjanlahteen. Oulujoki oli Suomen tärkein tervareitti ja lohijoki. Lapsuuteni muistoihin liittyvät Oulujoen koskien kahlitseminen energiatuotantoon ja kotiseudun voimakkaaseen teollistumiseen. Oulujoki on ollut kesällä uimapaikka. Oulujoen rantatörmät olivat mukavia kiiskien onkimispaikkoja ja kesällä myös ravustuspaikka. Kesään kuului myös uittohinaaja ja sen iloinen puksutus pitkä tukkilautta perässään. Talvella joki tarjosi luistelupaikan. Oulujoki on aina mielessäni ”oikeana jokena”. Vuolaana ja tummasävyisenä virtaava joki on ”pelottavan virkistävä” maisema, oikea jokilaakso.

Lue lisää Oulujoesta: http://www.oulujoenreitti.fi/erityispiirteita.php

Tammelan Kaukolanharju

Kaukolanharju on osa Kanta-Hämeen lounaisen osan ylänköä ja Sisä-Suomen ensimmäisiä järvialueita. Kaukolanharju on osa harjujaksoa, joka ulottuu katkonaisena Perämeren rannikolta Lopelle. Harju jää Tammelan Pyhäjärven ja Kuivajärven väliin ja muodostaa valtakunnallisen kansallismaiseman, joka on kiinnostanut myös suomalaisia kultakauden taiteilijoita. Läheisessä Saaren kartanossa kesiään viettänyt Albert Edelfelt maalasi teoksen Kaukolanharju auringonlaskun aikaan (1889–1890). Ennen häntä kansallismaisemaa oli ikuistanut 1840-luvulla Magnus von Wright ja 1870-luvun alussa Robert Wilhelm Ekman. Harjulle rakennettiin vuonna 1926 näkötorni.

Lue lisää Kaukolanharjusta: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kaukolanharju(7225)

Turun kadunkulma – Henkien kulma

Turkulaiset tuntevat katujensa nimiä huonosti. Keskellä kaupunkiakin olevat paikat saavat usein nimensä aivan muilla perusteilla. On Vanumamman talo tai Lampunkulma, Lamppusuora jne. Yhtä katujen risteystä luonnehti eräs turkulainen kerran ”Henkien kulmaukseksi”. Nimitystään hän perusteli tuolle alueelle keskittyneistä toiminnoista. Seudun näkyvä keskus on Turun juutalainen synagoga. Toisella puolella katua olevan kerrostalon alimmassa kerroksessa toimii Turun vapaa katolinen seurakunta ja teosofinen kirjasto. Vieressä on Vapaakirkko ja aikaisemmin sen vieressä oli vanhoillislestadiolainen rukoushuone. Ja vielä saman kadunkulmauksen yhdessä kulmauksessa toimi aikoinaan taistolaisten kommunistien piiritoimisto. Kulmauksessa sijaitsevilla asuinkerrostaloillakin on omat lempinimensä. Yksi on liikeapulaisten talo ja toista olen kuullut kutsuttavan ”vanhapiikaopettajien” taloksi.

Hailuoto – Perämeren historiallinen saari

Kun olin lapsi, ainoa reitti Hailuotoon oli oma vene tai Oulun kauppatorin rannasta lähtenyt höyrylaiva. Lapsuuden haave oli päästä tuolle mielenkiintoiselle saarelle laivalla, mutta matka toteutui vasta, kun saarelle pääsi autolla talvella jäätietä tai kesällä autolautalla. Perämeren suurimman saaren kulttuurimaisema on karu kuin Perämeri ja laakea kuin ainakin Pohjanmaa. Hailuodossa yhdistyy merellinen kulttuuri ja arvokas historia, saaren arvokas luonto ja merellinen maisema.

Lue lisää Hailuodosta: http://www.luontoon.fi/hailuoto

Aittoja Kniivilän kotiseutumuseossa Hailodossa. © Kuva: Jkangasv, Wikimedia Commons, lisenssi CC BY-SA 4.0.
Aittoja Kniivilän kotiseutumuseossa Hailodossa. © Kuva: Jkangasv, Wikimedia Commons, lisenssi CC BY-SA 4.0.

Kainuun vaaramaisemat

Minun kainuulainen vaaramaisemani on Puolangalla, Manner-Suomen keskipisteessä. Kun nousee Housuvaaran laelle, avautuu pohjoiseen ja itään upea ja avara vaaramaisema. Vaarojen välissä kimaltelee puhdasvetisiä kainuulaisia järviä. Kun käännyt länteen, näet muutaman suuren järven ja laajoja suoalueita. Vaaran laella kohtaat kainuulaiseen maisemaan kuuluvia keloja ja silloin tällöin poroja täällä Suomen poronhoitoalueen eteläisimmällä laidalla. Syksyllä vaarojen laet ovat punaisena suurista puolukoista, jotka ovat kypsyneet yöttömässä yössä aivan toisenlaisiksi kuin muualla Suomessa.

Lue lisää Kainuun vaaroista: http://www.luontoon.fi/itarajankesaretkeilyreitti

Julkaistu 16.5.2018 klo 20.36, päivitetty 30.5.2018 klo 13.51