Hyppää sisältöön

Haapalehdon tilalla tehdään eläväksi maaseudun kulttuurihistoriaa

Haapalehdon perinnemaisematilalle tunnelmaa tuovat riukuaidat.
Haapalehdon perinnemaisematilalle tunnelmaa tuovat riukuaidat. © Kuva: Lea-Elina Nikkilä.

 

Lokakuun puolivälin aurinkoisena päivänä suurin osa Haapalehdon tilalle 30 vuotta sitten rakennetusta riukuaidasta joutuu liekkeihin. Perinteistä kulttuurimaisemaa hallitsevat aidat vaativat jatkuvaa uudistamista ja taitoa vaativaa vitsasten vääntämistä. Työ perinnemaisematilalla ei lopu.

”Maisema muistaa sen minkä me olemme jo unohtaneet. Leivonmäenkin maisema on kuin kaikkialle kurottautuva taideteos, joka vaihtaa olosuhteiden mukaan kertomustaan, värejään ja valojaan. ” Näin kirjoitti kulttuuritoimittaja Kirsikka Moring jutussaan Maisemalla on pitkä muisti , kun hän oli vieraillut Haapalehdossa kesällä 2018.

Perinnemaisematilan haasteet

Joutsassa, keskellä Leivonmäen kansallispuistoa sijaitsevan tilan pinta-ala on yhteensä 25 hehtaaria. Tällä hetkellä perinnebiotooppeja on 13 hehtaaria, joista 8 hehtaaria viime vuosina uudelleen esiin raivattuja vanhoja sekametsälaitumia. Tilan kaikki metsät ovat Metso-suojelussa ja kuusi hehtaaria on kansallispuiston Haapasuohon rajautuvaa yksityistä soidensuojelualuetta. Keski-Suomen maakuntakaavassa Haapalehto on maakunnallisesti arvokkas rakennettu kulttuuriympäristö.

Alussa tilan ostamisen jälkeen 30 vuotta sitten oli tarpeen tutkia paikallishistoriaa, perehtyä perinteisen keskisuomalaisen maiseman piirteisiin, kaskeamiseen sekä perinnebiotooppien hoitoon. Tilan rakennusten kunnostaminen ja niittyjen ennallistaminen olivat kiinnostavaa ja vaativaa työtä. Umpeenkasvaneiden peltojen raivauksessa hyödynnettiin perinteisiä kaskeamismenetelmiä. Aluksi tukena oli ympäristöministeriön kokeiluhanke, nyt työtä tehdään EU:n maatalouden ympäristötuen avulla.

Laidunnus on tärkeää

Metsälaitumien maisemaan kuuluvat puut ja pensaat: haavat, koivut, pihlajat, raidat, lehmukset, männyt ja kuuset sekä katajat, paatsamat ja pajut. Niityillä pienet puusaarekkeet, kivikot ja yksittäiset kivet ja puut elävöittävät maisemaa ja luovat elinympäristöjä monille eläimille, linnuille ja kasveille. Kaikilla on oma tärkeä roolinsa monimuotoisuuden ylläpidossa.

Karjan laidunnus hoitaa perinnemaisemaa.
Karjan laidunnus hoitaa perinnemaisemaa. © Kuva: Lea-Elina Nikkilä.

Tänä vuonna niittyjä laidunsivat naapuritiloilta kesälainassa olleet 15 Norjan alkuperäisrotuun kuuluvaa rygja-lammasta, sekä neljä Suomen alkuperäisiin rotuihin lukeutuvaa kyyttönautaa. Laidunnuksen tarkoituksena on köyhdyttää niittyjen ravinteita niin, että ketokasvit kuten kissankello, kissankäpälä tai ketoneilikka saisivat kasvutilaa. Niiden mukana palaavat pölyttäjähyönteiset ja monet muut eliöt. Laiduntamisen seurauksena myös mesimarjat ja ahomansikat ovat palanneet niityille.

Kulttuuriympäristöpalkinto kannustaa

Haapalehdon perinnemaisematilan pitkään tyhjillään olleiden rakennusten ja umpeen kasvaneiden peltojen kunnostus on vaatinut pitkäjänteistä työtä, mutta 30-vuotinen sota rappiota vastaan on nyt voitettu. Siitä osoituksena on Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristötyöryhmä myöntämä vuoden 2015 kulttuuriympäristöpalkinto.

”Lea-Elina on hyvä esimerkki positiivisesta kansalaisaktiivisuudesta - myös yksityishenkilö voi yhteiskunnassamme vaikuttaa merkittävästi luonto- ja kulttuuriympäristöarvojen edistämiseen”, palkintolautakunta totesi.

Palkinto on kannustanut ja innostanut jatkamaan kulttuurimaisematyötä tilalla ja aktiivista toimintaa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Lea-Elina Nikkilä, agronomi ja perinnemaisematilallinen, Haapalehdon tila ja Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmä (MAKU)

- - - - -

Elinvoimainen kulttuuriympäristö tarvitsee joka päivä tekijänsä. Kulttuuriympäristön onnistujat –juttusarja esittelee keskisuomalaisia kulttuuriympäristön onnistujia, heitä, jotka innostuneesti ja onnistuneesti toimivat kulttuuriympäristöissä ja ylläpitävät niiden arvoja.

#EuropeForCulture #kulttuuriympäristö #kulttuuriympäristönonnistujat #kulttuuriympäristöpalkinto #kulttuuriympäristösitomus #sitoumus2050 #kulttuuriympäristöryhmä

Julkaistu 15.11.2018 klo 9.10, päivitetty 14.11.2018 klo 13.56