Luukku 20 - Järviruo'on korjuuketjun ja hyötykätön kehittämishanke

Uutinen 20.12.2019 klo 6.10

Järviruoko on levinnyt valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Leviämistä on edesauttanut muun muassa vesistöjen rehevöityminen eli vesistöön on päässyt liikaa ravinteita, erityisesti fosforia ja typpeä. Ravinteita tulee maa- ja metsätaloudesta, teollisuuden ja kotitalouksien jätevesistä sekä liikenteestä. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntynyt kuivuus ja toisaalta myös lisääntyneet sateet lisäävät vesiin huuhtoutuvien ravinteiden määrää. Järviruoko uusiutuu joka vuosi ja vanha massa vajoaa pohjalle tai ajelehtii rannalle. Mätänevä ruokomassa mataloittaa rantoja ja aiheuttaa kasvihuonekaasuja. Järviruoko on ongelma ja jäte.

Järviruokoa voidaan leikata talvella ja kesällä. Etenkin talvileikattua järviruokoa voidaan hyödyntää monella tavalla aina rakentamisesta ja käsitöistä puutarhatuotteisiin ja kuivikkeiksi. Mallia voidaan ottaa monesta maasta, esimerkiksi Virosta, Saksasta, Hollannista ja Englannista.

Suomessa ei ole juurikaan järviruo'on hyödyntämisen historiaa - eihän meillä ole ollut ruokoakaan aiemmin näin paljoa. Kesäniittoja on tehty Suomessa noin 30 vuotta. Talviniitot ovat vasta alkaneet.

Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunnan järviruo'on korjuuketjun ja hyötykäytön kehittämishankkeen (2015-2019) tavoitteena oli:

1. Kehittää toimiva järviruo’on korjuuketju. Nelivuotisen hankkeen aikana muodostettiin korjuuketju-malli, jossa kehitettiin talviniittoon sopiva leikkuukalusto ja ratkaistiin ruokojen kuljetus pois jäältä/rannasta ja varastointi.

2. Luoda paikallisia markkinoita. Ruoko jatkojalostettiin tuotteiksi, kuten kattonipuiksi, puutarhakatteeksi ja kuivikkeeksi sekä käsityö- ja rakennustuotteiksi. Työpajojen ja esittelyjen kautta ihmisten tietoisuus ruokotuotteista kasvoi. Tuotteita jäi yleisiin paikkoihin näytille, joihin ihmiset pääsevät niitä katsomaan ja koskettelemaan. Ihmiset eivät osaa haluta ruokotuotteita, jos eivät ole niitä nähneet tai edes tietoisia asiasta.

3. Luoda malli, jossa ruo`on hyödyntäminen saadaan paikallista pienyrittäjyyttä tukevaksi. Sekä korjuuketjussa ja jatkojalostuksessa riittää työsarkaa monelle erilaiselle osaajalle. Paikallisuudella on suuri merkitys etenkin korjuuketjussa. Paikalliset tuntevat vesistönsä parhaiten ja pääsevät joustavasti jäälle hyvän sään aikaan. Maanviljelijät voivat hyödyntää olemassa olevaa talvisin vajaakäytössä olevaa kalustoaan ja varastotilojaan ja saada lisätoimeentuloa järviruo'on korjuuketjusta.

4. Selvittää, onko useana vuonna suoritettu jään päältä leikkaus vaikuttanut ruo’on laatuun ja kasvun taantumiseen. Talvinen leikkuu siisti ja harvensi ruovikkoa. Joiltain osin se myös taantui.

Tavoitteiden toteutumisen myötä syntyneet osa-alueet muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa osa-alueet ruokkivat toinen toisiaan. Ne ovat myös riippuvaisia toisistaan. Voit tutustua hankkeeseen tarkemmin sen nettisivuilla.