Luukku 17 - Nuutajärven kartanon kunnostaminen

Uutinen 17.12.2019 klo 6.41

Nuutajärven kartanon historia tunnetaan vuodesta 1606, jolloin Ruotsin kuningas Kaarle XI lahjoitti kolmesta tilasta yhdistetyn suurtilan sotaväenpäällikölleen Carl Bäckille. Viimeinen suvun edustaja, Hans Johan Bäck kuoli vuonna 1753 naimattomana. Kartano joutui hänen äitinsä suvulle. Tätä kautta kartanon omistajaksi tuli laivaston kapteeni Jakob Wilhelm de Pont, joka sai Ruotsin kauppakollegiolta luvan perustaa lasitehtaan Nuutajärvelle.

Vuonna 1797 de Pont myi Nuutajärven yhtiökumppanilleen kapteeni Johan Furuhjelmille, joka rakennutti nykyisen päärakennuksen vuonna 1822. Alkuperäinen suunnittelija on tuntematon mutta huomioon ottaen rakennuksen arvon, tyylin ja rakentamisen ajankohdan, suunnittelija on voinut olla joku sen ajan tunnetuista arkkitehdeista kuten Charles Bassi, Carl Ludvig Engel tai Pehr Granstedt. Kartanon vanhimmat rakennelmat ovat kuitenkin 1600-luvun alusta olevat holvikellarit, jotka rakennettiin ensimmäisen kartanorakennuksen yhteyteen ja ovat toimineet ruokavarastoina.

Nykyisen asunsa kartano on saanut omistajavaihdoksen yhteydessä vuonna 1869, jolloin silloinen omistaja kunnosti rakennuksen arkkitehti L. J. Lindqvistin suunnitelmien mukaisesti. Tämän jälkeen kartanoon on rakennettu mm. sähköistys 1910-luvulla, vesijohto ja kylpyhuone 1920-luvulla ja keskuslämmitys 1930-luvulla. 1950-luvulla julkisivusta riisuttiin ylimääräiset koristeet ja kartano sai takaisin alkuperäisen empiretyylisen asunsa.

Kartanossa on asuttu viimeksi 1980-luvulla. Huoltotöiden laiminlyönti 20 vuoden ajalta 1990-2011 oli aiheuttanut huomattavia rakennevaurioita pohjoispuolen risaliittiin. Kaksi vuotavaa vesiränniä risaliitin kummassakin kulmassa sekä 2. kerroksen avoimen loggian irronneet sadevesikourut olivat päästäneet sadevettä rakenteiden sisään ja aiheuttaneet huomattavia lahovauriota kantavissa rakenteissa, itä- ja länsipäädyn ikkunankarmeissa sekä vuorilaudoissa ja harkotuksessa. Savupiiput olivat rapistuneet sadeveden ja pakkasen ansiosta. Sisätiloihin päässyt kosteus oli varioittanut kattojen pahvitusta ja maalausta, seinien pinkopahviotusta ja tapetteja sekä sisätilojen maalattuja puuosia. Salaojituksen puute oli aiheuttanut veden nousua kellaritiloihin ja kellarin katon/alapohjan alalaudoituksen kosteusvaurioita.

Kartanon nykyinen omistaja Sauli Siekkinen osti kartanon päärakennuksen 25.3.2011. Kohteessa oli runsaasti rakennevaurioita, joita Siekkinen on korjannut muun muassa Museoviraston ja ELY-keskuksen tuella vuodesta 2011 lähtien. Kaikki rakennevauriot on saatu korjattua. Julkisivuihin on vaihdettu uutta hirttä n. 60 neliötä. Suurin osa hirsirungon lahovaurioiden kohdalta poistetuista vuorilaudoista oli lahonneita, joten ne on jouduttu korvaamaan uudella höyläpuulla. Uusiin lankkuihin on tehty entistä vastaava hammastus sahalla. Kartanon hirsiseinien lahovaurioiden korjaus tapahtui vuosina 2012-2016 ja pintalaudoituksen ja ikkunankarmien vaurioiden korjaus 2017-2018.

Kevättalvella 2018 remontin yhteydessä kartanosta löydettiin rappusten alta myös pitkään piilossa pysynyt lasten salahuone, jonka seinät oli vuorattu postikorteilla. Suurin osa korteista oli lähetetty 1800-luvun loppupuolella. Kortit ovat tulleet silloiselle kartanon omistajalle Torsten Costianderille ja hänen perheelleen. Huonetta on arvioiden mukaan käytetty viimeksi 1950-luvulla, minkä jälkeen se on ollut piilossa tähän asti.

Nykyään kartanossa voidaan järjestää kokouksia, kursseja, koulutuksia sekä juhlatilaisuuksia ja se tarjoaa mahdollisuuden jopa yöpymiseen kartanon kunnostetuissa vierashuoneissa 15 henkilölle.