Pinja Metsäranta
Vuoksen vesistön kanavoinnit olivat merkittäviä sisä-Suomen kaupunkien kehittymisen kannalta. Kuopion ja Iisalmen välisen reitin kanavat valmistuivat 1870-luvulla. Kanavia pitkin pystyttiin kuljettamaan puuta Pohjois-Savosta aina Kymenlaakson puunjalostustehtaille. Kanavilla oli paljon myös matkustaja- ja tavaraliikennettä. Vilkkaimpina vesiliikenteen vuosina Iisalmesta oli säännölliset höyrylaivayhteydet Lyypekkiin asti.
Nerkoon kanava. © Kuva: Victor Barsokevitsch, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.
Varhaiset kanavoinnit
Ensimmäinen väylä Iisalmesta Kuopioon toimi jo 1850-luvulla. 1830-luvulla oli todettu, että reitille pystyttäisiin perkaamaan matala väylä melko pienin kustannuksin. Matkalla oli vain viitisen hankalaa virtaa tai koskea: Ruokovirran ja Nerkoonvirran ohi rakennettiin avokanavat 1840-luvulla. Myös Tomperinvirtaan perattiin kanava ja Lammasvirta perattiin auki. Viannonkoski oli reitin vaikein paikka – sen kohdalle oli rakennettu avokanava jo 1813, mutta sitä oli laajennettava. Se muutettiin yksisulkuiseksi kanavaksi, jonka valmistuttua 1852 väylä avattiin. Väylä oli kuitenkin vain neljä jalkaa – eli noin 1,2 metriä – syvä. Se sopi lastiveneille, mutta oli liian ahdas laivoille.
Ruokovirran kanava Maaningalla. © Kuva: Kari Jämsen, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.
Vuoksen vesistöstä merelle
Saimaan kanava rakennettiin 1845–1856. Kun se avattiin, aukesi Itä-Suomen järviltä yhteys merelle. Suurimmat alukset eivät kuitenkaan päässeet sisämaahan Savonlinnaa pidemmälle. Savonlinnasta Kuopioon johti 6,5 jalan syvyinen väylä, joka palveli vielä melko suuria aluksia. Iisalmen kulkuyhteydet jäivät edelleen huonoiksi, sillä yhteys Kuopiosta pohjoiseen oli liian matala laivoille.
Iisalmen kauppala perustettiin 1860-luvun alussa, ja iisalmelaiset anoivat senaatilta vesireitin kanavoimista Maaningan kautta Kuopioon. Anomuksia oli tehty aiemminkin, mutta 1866 Senaatti myöntyi Iisalmen ja Kuopion välin kanavointiin. Pohjois-Savossa oli kohdattu katovuosia, ja kanavatyömaa tarjosi toimeentulon monille paikallisille. Rakennustyöt aloitettiin samana keväänä Nerkoon kanavalla, joka on ensimmäisenä Kuopion suunnasta pohjoiseen lähdettäessä. Se ohittaa Lammasvirran ja Nerkoon virran. Kesällä alettiin rakentaa Ahkiolahden kanavaa, joka ohittaa Viannonkosken ja Tomperin virran ja korvasi aiemman, liian ahtaan Viannon sulkukanavan.
Rakennustyöt tehtiin nälkävuosina
Viannan museokanava. © Kuva: Kari Jämsen, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.
Kanavia oli rakentamassa satoja miehiä, ja nälkävuosien takia myös naisia ja lapsia oli töissä. Hätäaputöistä maksettiin palkka joko rahana tai viljana. Työmaat edistyivät suuresta väkimäärästä huolimatta hitaasti, sillä nälkiintynyt työväki ei ollut kovin tehokasta. Myös lavantauti levisi työväestön keskuudessa. Nerkoon sulkukanava saatiin kuitenkin valmiiksi, ja se vihittiin käyttöön vuonna 1869. Tuolloin laivaliikenne pääsi Kuopiosta Ahkiolahdelle asti. Siellä lastit purettiin ja vietiin maitse Onkiveden rantaan, josta matka jatkui höyryveneillä Iisalmeen. Kuopion ja Iisalmen välillä liikennöi kuitenkin kaksi pientä höyryluuppia, jotka mahtuivat kulkemaan Viannon vanhaa kanavaa.
Ahkiolahden kanava olisi avannut syvemmän reitin perille asti, mutta sen rakentaminen viivästyi: kanavointityöt Ahkiolahdella lopetettiin 1868 varojen puutteen vuoksi. Työt jatkuivat vasta 1872. Silloinkin työssä oli ongelmia, sillä jo aiemmin valmistunut yläkanavan osuus oli sortunut, ja sitä jouduttiin syventämään uudelleen.
Kanavaan rakennettiin 1873–1874 puusulku ja sulun yli kääntösilta, joka oli ensimmäinen lajiaan Suomessa. Aiemmin kanavien yli oli rakennettu rullasiltoja. Kun kanava vihdoin avattiin liikenteelle toukokuussa 1874, perustettiin Iisalmen höyrylaivaliikenne Oy. Se aloitti vuonna 1876 liikennöinnin kahdella aluksella: Axel kulki Kuopion ja Iisalmen väliä ja Iisalmi liikennöi Lyypekkiin asti.
1870-luvun lopulla syvennettiin vielä Ruokovirran kanavaa, jotta Kuopio-Iisalmi-reitin kaikki kohdat saatiin vähintään 6 jalkaa syväksi.
Vanhat kanavat kertovat liikenteen historiasta
Ahkiolahden kanava. © Kuva: Kari Jämsen, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.
Viannon kanava poistettiin käytöstä Ahkiolahden kanavan avauduttua. Se on säilynyt hyvänä esimerkkinä oman aikansa kanavarakentamisesta. Ahkiolahteen rakennettiin uusi kanava 1985. Vanha alakanavan osuus jäi tällöin nähtävyydeksi. Vanhan kanavan ympäristö on kaunis. Sen varrella on säilynyt myös luotsiasema 1800-ja 1900-lukujen vaihteesta. Iisalmen reitin kanavista Ahkiolahden, Ruokovirran ja Viannon kanavat kuuluvat Museoviraston Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Nerkoon kanava on uusittu täysin 1981–1983.
Lähteitä:
Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Keuruu 1991.