Hyppää sisältöön

Ortodoksikirkkojen joukossa on rakennushistorian aarteita

Marja Terttu Knapas

Maamme toisena kansankirkkona olevan ortodoksisen kirkkokunnan rakennuksiin sisältyy useita rakennushistoriallisesti arvokkaita kirkkoja. Niistä vanhin on Lappeenrannan linnoituksen kaupunginosan Jumalansynnyttäjän muistolle pyhitetty kirkko vuodelta 1785. Kellotornillisen kirkon nykymuoto on vuonna 1903 valmistuneesta laajennuksesta.

Ilomantsin kirkko
Ilomantsissa on ortodoksisuudella vuosisataiset perinteet. Nykyinen luonnonkauniilla paikalla oleva kirkko on 1890-luvulta. © Kuva: Marja Terttu Knapas, Museovirasto.

Pyhälle Nikolaus Ihmeidentekijälle omistettu kirkko Kotkassa on kuulunut Ruotsinsalmen linnoitusyhdyskuntaan. Vuonna 1801 valmistunut kirkko on venäläisen uusklassismin huomattavin esimerkki Suomessa. Se on myös sisustukseltaan, taideteoksiltaan ja esineistöltään erityisen korkeatasoinen.

Kotkan ortodoksinen kirkko
Kotkan ortodoksinen kirkko vuodelta 1801 rakennettiin alkuaan Ruotsinsalmen linnoituskaupungin kirkoksi. © Kuva: Museovirasto.

Helsingissä Unioninkadun empirerakennuksiin kuuluva Pyhän Kolminaisuuden nimelle omistettu kirkko on rakennettu C.L. Engelin suunnitelman mukaan vuonna 1827. Pyhän David Tessalonikalaisen ikoni ja kuudesta kirkonkellosta kolme ovat peräisin vuonna 1829 puretusta Taavetin linnoituksen kirkosta Luumäeltä.

Kauppatorin laidassa Turussa oleva Pyhän marttyyri Alexandran muistolle pyhitetty empiretyylinen pyörökirkko on myös C.L. Engelin piirtämä, vaikkakin valmistunut vasta vuonna 1846. Pyörökirkko on myös keskellä Haminaa oleva apostolien Pietari ja Paavali muistolle pyhitetty kirkko vuodelta 1837. Sen arkkitehtuuriltaan venäläiskansallista tyyliä oleva kellotorni on vuodelta 1863. Säteittäisten katujen rajaamaa kirkkotonttia reunustaa komea aitarakennelma.

Uspenskin katedraali hallitsee kaupunkikuvaa

Helsingin merellistä kaupunkikuvaa Tuomiokirkon tavoin hallitseva Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen muistolle pyhitetty Uspenskin katedraali on suurin läntisessä Euroopassa toimivista ortodoksisista kirkoista. Arkkitehti, akateemikko Aleksei M. Gornostajevin piirtämä arkkitehtuuriltaan venäläis-bysanttilaista tyyliä oleva kirkko valmistui vuonna 1868. Suuri osa muuraukseen käytetyistä tiilistä tuotiin Bomarsundin linnoituksesta Ahvenanmaalta, tasalaatuiset julkisivutiilet valmisti Leppäkosken tiilitehdas Janakkalassa. Ulkohahmoa hallitsee korkeakaulainen telttamaiseen kattoon ja sipulikupoliin päättyvä keskitorni. Ristivarsien ulkonurkissa on vastaavanlaiset pikkutornit kupoleineen. Kolmikerroksinen kellotorni on kirkon eteläpuolen alemmalla kalliotasanteella.

Pohjois-Karjalassa Stolbovan rauhan jälkeen liitetyille alueille on ortodoksisuudella pitkät perinteet. Nykyiset kirkot ovat kuitenkin vasta 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta ja ne on rakennettu puusta. Maisemallisesti kauniilla paikalla sijaitseva Ilomantsin profeetta Eliaan muistolle omistettu viisikupolinen kirkko on vuodelta 1892 ja se on Pietarin Pyhän synodin arkkitehti S.V. Sadovnikovin piirtämä. Joensuussa, jossa luterilainen ja ortodoksinen kirkko sijaitsevat saman pitkän katuakselin päätteinä, on P. Nikolaoksen muistolle pyhitetty kirkko vuodelta 1887 rakennettu pietarilaisen hiippakunta-arkkitehti G. I. Karpovin suunnitelman mukaan. Viinijärvellä puolestaan oleva Tihviniläisen Jumalanäidin ikonin muistolle pyhitetty pieni puukirkko vuodelta 1906 on sortavalalaisen rakennusmestari J.O. Leanderin suunnittelema. Suomen eteläisin ortodoksinen, aikanaan lähinnä kylpylävieraille tarkoitettu puukirkko Hangossa on vihitty käyttöön vuonna 1895. Hiippakunta-arkkitehti V.I. Barankejevin piirtämä kirkko on omistettu apostolienvertaisten Vladimirin ja Maria Magdalenan muistolle.

Sotaväelle rakennettiin tiilikirkkoja

Oman ryhmänsä muodostavat varuskuntakaupunkeihin venäläiselle sotaväelle rakennetut tiilikirkot. Niistä ovat säilyneet Vaasan P. Nikolaoksen muistolle pyhitetty kirkko vuodelta 1862 ja Tampereen vuodelta 1898 peräisin oleva P. Aleksanteri Nevskin ja P. Nikolaoksen muistolle pyhitetty kirkko ja ne ovat molemmat kaupunkikuvallisesti näyttävillä paikoilla. Kouvolan ja Lappeenrannan venäläisten varuskuntien 1910-luvulla rakenteilla olleet komeat tiilikirkot muutettiin Suomen itsenäistymisen jälkeen luterilaisiksi kirkoiksi. Kouvolan Ristin ylistämiselle pyhitetty kirkko on sittemmin vuonna 1980 vihitty uudelleen ortodoksiseksi kirkoksi.

Hangon ortodoksinen kirkko
1800-luvun lopussa lähinnä kylpylävieraille rakennettu Hangon ortodoksinen kirkko. © Kuva: Marja Terttu Knapas, Museovirasto.

Viime sotien kirkolliseen jälleenrakentamiseen sisältyi lukuisia ortodoksiväestön sijoituspaikkakunnille suunniteltuja kirkkoja tai rukoushuoneita. Ortodoksisen kirkon jälleenrakentamisesta vuonna 1949 säädetyn lain perusteella valtio sitoutui huolehtimaan uusia seurakuntakuntia varten tarvittavien kirkkojen, rukoushuoneitten, hautausmaiden ja pappiloiden rakentamisesta. Työtä johti ortodoksisen kirkon jälleenrakennustoimikunta 1946–1960. Kirkot suunniteltiin ja rakennettiin rakennushallituksen valvonnassa ja niiden suunnittelijoina olivat mm. arkkitehdit Toivo Paatela (Jyväskylän, Rovaniemen, Juuan ja Lahden kirkot) sekä Ilmari Ahonen (Iisalmen, Mikkelin Siilinjärven ja Kajaanin kirkot).  Sotien jälkeiseen rakennuskantaan kuuluu vielä Heinäveden Papinniemeen sijoittuneen Uuden Valamon luostarin rakennuskanta, jota on jatkuvasti täydennetty osin Venäjän kirkon vanhaa bysanttilaista perintöä seuraten.

Julkaistu 13.1.2006 klo 9.51, päivitetty 4.11.2017 klo 20.51