Pinja Metsäranta
Kannonkosken kirkko Keski-Suomessa edustaa puhdaslinjaista funktionalismia. Se erottuu valkoisena metsäisen maaston keskellä hiukan kyläkeskuksen ulkopuolella.
Kannonkosken kirkko on 1930-luvun valkoista funkisarkkitehtuuria. © Kuva: Pinja Metsäranta.
1930-luvulla rakennetun kirkon on suunnitellut arkkitehti Pauli E. Blomstedt. Kirkon kattolinja laskee alttaria kohti. Korkeammassa sisäänkäyntipäädyssä on kellotorni, jota Blomstedt toivoi käytettävän myös näköalatornina.
Blomstedt ihaili betonivalutekniikkaa, joka antoi mahdollisuuksia uudenlaiselle arkkitehtuurille. Dynaamisesta muotokielestään huolimatta kirkko rakennettiin lopulta tiilestä muuraamalla, ja seinät rapattiin sileiksi. Kirkko valmistui vasta suunnittelijansa kuoleman jälkeen vuonna 1938, ja suunnittelutyön viimeistelivät arkkitehdit Märta Blomstedt ja Matti Lampén.
Kannonkosken kirkko on 1930-luvun valkoista funkisarkkitehtuuria. © Kuva: Pinja Metsäranta.
Kirkkosali on vaatimaton. Blomstedtille oli tärkeää, että se oli valoisa. Niinpä salia reunustavat molemmin puolin kahdeksan kapeaa ja korkeaa ikkunaa. Kuorin takaosassa betoniholvi kaartuu katosta seinäksi. Alttaritaulun paikalla on krusifiksi sekä Ilmestyskirjan jae "Katso uudeksi minä teen kaikki”. Kirkkosalin sisustussuunnitelmasta vastasi arkkitehdin kuoleman jälkeen hänen vaimonsa Märta Blomstedt. Hän suunnitteli kirkon valaisimiksi suuret kynttiläkruunut, koska Kannonkoskella ei vielä kirkon valmistuessa ollut sähkölaitosta. Kirkko on sisustettu rauhallisilla valkoisen, sinisen, harmaan, hopean ja kullan sävyillä.
P.E. Blomstedtin lyhyt ura oli merkittävä
Pauli E. Blomstedt kuoli vain 35-vuotiaana vuonna 1935. Siitä huolimatta hän ehti vaikuttaa suomalaiseen arkkitehtuurikenttään merkittävästi. Blomstedt puhui arkkitehtuurin rationalismin ja modernismin puolesta. Hän kirjoitti paljon arkkitehtuurinäkemyksistään ja mm. Helsingin kaupunkisuunnittelukysymyksistä. Blomstedtin kirjoitusten ansiosta Eliel Saarisen aiemmin ehdottama Töölönlahden täyttäminen jätettiin toteuttamatta, ja Helsingin merellisyyttä alettiin arvostaa.
Kirkon kattolinja madaltuu alttaria kohden. Molemmilla seinustoilla on kahdeksan korkeaa ikkunaa, jotka tuovat valoa kirkkosaliin. © Kuva: Pinja Metsäranta.
Blomstedtin suunnittelemista rakennuksista merkittävimpiä ovat Helsingin suomalainen säästöpankki nykyisen Yliopistonkadun ja Kluuvikadun kulmassa sekä Liittopankin talo Aleksanterinkadun ja Keskuskadun kulmassa Helsingissä. Rovaniemen vuonna 1936 valmistunut hotelli Pohjanhovi oli Blomstedtin funkisrakennuksista tärkein, mutta saksalaiset tuhosivat sen sodassa vuonna 1944. Pohjanhovi oli Pohjois-Euroopan suurin hotelli ja sitä ylistettiin kirjoituksissa sankarifunkikseksi. Hotelli Pohjanhovin suurista lasiseinistä avautui näkymät Kemijoen yli Ounasvaaralle, ja sen suuret avotakat loivat tunnelmaa. Blomstedt osallistui myös Aulangon matkailuhotellin luonnosteluun, mutta sen suunnittelivat valmiiksi Märta Blomstedt ja Matti Lampén hänen kuolemansa jälkeen.
Funkiskirkot rakennettiin suurten kaupunkien ulkopuolelle
1930-luvulla kiisteltiin uuden tyylin, funktionalismin, sopivuudesta kirkkoarkkitehtuuriin. Monet nuoret arkkitehdit – mm. Alvar Aalto ja Erik Bryggman – seurasivat arkkitehtuurin kansainvälisiä virtauksia ja puhuivat funktionalismin puolesta. Funkis saikin jalansijaa mm. matkailu- ja urheilurakennuksissa sekä asuntosuunnittelussa. Uuden tyylin oli silti erityisen vaikea lyödä itsensä läpi kirkkorakentamiseen. Seurakunnat arvostivat kirkkorakentamisen perinteitä, ja traditionalistisen tyylin kannattajat argumentoivat muun muassa, ettei kirkkorakennus saa näyttää tehtaalta vaan sen tulee herättää hartautta.
1930-luvun funkiskirkkoja on Suomessa vähän. Kannonkosken kirkko on pieni kooltaan, mutta vaikuttava arkkitehtuuriltaan. © Kuva: Pinja Metsäranta.
Arkkitehdit olivat esittäneet 1920-luvulla, että kirkkojen suunnittelusta pitäisi järjestää kilpailuja. 1930-luvulla järjestettiinkin useita kirkonsuunnittelukilpailuja, mutta niiden tuloksista ei oltu yksimielisiä. Esimerkiksi Helsingin Tehtaanpuiston kirkon suunnittelusta järjestettiin 1931 uusintakilpailu, jonka kilpailuohjelmaan kirjattiin, että kirkon täytyy noudattaa perinteisiä kirkkomuotoja. Ensimmäisessä, vuonna 1930 pidetyssä kilpailussa olivat menestyneet modernistien ehdotukset, joita ei kuitenkaan pidetty toteuttamiskelpoisina. Niinpä punatiilinen kirkko valmistui 1935 Lars Sonckin perinteisempää kirkkoarkkitehtuuria edustavan suunnitelman mukaan.
Kannonkoski oli nuori seurakunta: se oli perustettu 1931. Piispa Jaakko Gummerus antoi arkkitehdille vapaat kädet suunnittelutyöhön, sillä seudulla ei ollut erityisiä kirkollisia traditioita. Blomstedt kehittelikin kirkkosuunnitelmaa useissa ekspressiivisissä luonnoksissa ennen lopulliseen suunnitelmaan pääsemistään.
Kirkon vieressä on sankarihauta-alue. Se on toteutettu taiteilija Ilmari Wirkkalan suunnitelman mukaan 1957. © Kuva: Pinja Metsäranta.
Muita merkittäviä 1930-luvun funkiskirkkoja ovat Erkki Huttusen suunnittelemat Nakkilan ja Rajamäen kirkot sekä Martti Paalasen suunnittelema Varkauden kirkko, jotka niin ikään sijaitsevat suurten kaupunkien ulkopuolella. Varkauden ja Rajamäen kirkot rakennettiin kasvaviin teollisuusyhdyskuntiin.
Varhaisten funkiskirkkojen arvo tunnustetaan
Kannonkosken kirkko kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon, kuten myös Rajamäen, Varkauden ja Nakkilan kirkot. Kannonkosken kirkko sisältyy myös DOCOMOMO-järjestön suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.
Kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut kirkot Suomessa on kirkkolain nojalla suojeltu. Museovirasto on valinnut viisikymmentä vuosina 1917–1970 rakennettua kirkkoa, joita se ehdotti suojeltavaksi kirkkolain nojalla vuonna 2002. Ne edustavat monipuolisesti kirkkorakentamisen vaiheita. Edellä mainitut funkiskirkot kuuluvat myös Museoviraston suojeltavien kirkkojen valikoimaan.
Lähteitä
Jussi Jäppinen, Heli-Maija Voutilainen: Keski-Suomen kirkot, Jyväskylä 2002.