Marja Terttu Knapas
Kirkkojemme joukossa muodostavat ns. autiokirkot pienen mutta arvokkaan ryhmän. Autiokirkkoina pidetään säännöllisestä jumalanpalvelukäytöstä poisjääneitä rakennuksia, jotka eivät ole enää varsinaisia seurakuntakirkkoja. Tähän ryhmään kuuluu myös kyläkirkkoja ja ulkosaariston pieniä "kappeleita". Autiokirkkoihin rinnastettavia ovat lisäksi entisten ruukkiyhteisöjen kirkot, jotka seurakuntien lakkauttamisen jälkeen ovat osa ruukinkartanoiden historiallista ympäristöä.
Keskiajalla rakennettu Hattulan Pyhän ristin kirkko on kuulu hienoista kalkkimaalauksistaan. © Kuva: Marja Terttu Knapas, Museovirasto.
Keskiaikaisista autiokirkoista tunnetuimpia ovat kalkkimaalauksistaan kuuluisat Hattulan Pyhän ristin kirkko ja Isonkyrön vanha kirkko sekä tuhopolton jälkeen kunnostettu Tyrvään Pyhän Olavin kirkko Vammalassa. Puukirkoista taas yleisessä tietoisuudessa ovat Pyhämaan uhrikirkko Uudessakaupungissa, Paltaniemen kuvakirkko Kajaanissa, Keski-Suomen kuulu puukirkkokolmikko Keuruun, Petäjäveden ja Pihlajaveden vanhat kirkot sekä "kristikansan suurin puukirkko" Kerimäellä.
Hylätyt kirkot pelastuivat purkamiselta
Paikallisen kalastajayhteisön oktogonin muotoinen kirkko Kalajoen Kallankarilla on tehty kirkonrakentaja Simon Silvénin johdolla vuonna 1799. © Kuva: Harri Nyman, Museovirasto.
Usein jo 1800-luvun jälkipuoliskolla uusien tilavampien ja mukavuuksin varustettujen kirkkojen rakentamisen jälkeen hylätyt kirkot säästyivät kuin ihmeen kaupalla purkamisilta. Esimerkiksi Pihlajaveden vanhan kirkon sisustus, holvi ja lattia purettiin keväällä 1870. Kirkon seinähirsiä ehdotettiin käytettäväksi kansakoulun rakentamiseen 1910-luvun alussa ja vuosikymmenen lopussa kirkko haluttiin ostaa siirrettäväksi Killinkoskelle sekä vähän myöhemmin Mänttään ja Haapamäelle. Hankkeista ei lopulta tullut mitään ja kirkon kunnostus aloitettiin 1930-luvun alussa. Vastaavan kaltaiset uudelleenkäyttöuhkat ja purkamiset leijuivat myös Keuruun ja Petäjäveden vanhojen kirkkojen yllä. Muinaistieteellisen toimikunnan aktiivinen toiminta puolestaan pelasti Hattulan Pyhän ristin kirkon naapuriseurakunnan Pälkäneen sittemmin raunioksi muuttuneen kirkon kohtalolta.
Autiokirkot välittävät kapeine penkkeineen historiallista tuntumaa kirkossa kävijöiden todellisuuteen 1800-luvulla, jolloin kirkossa käynti oli velvoite kaikille. Kirkot olivat varsinkin talvisaikaan jääkylmiä ja pimeitä eikä niissä ollut lämmityslaitteita, sähkövaloa tai muita mukavuuksia. Kirkon ahtaus oli kuitenkin usein päällimmäisenä syynä uuden kirkon rakentamiseen. Petäjäveden kirkossa valitettiin 1860-luvulla, etteivät "napit kestä nutuissa ja että vaimoväkien huivit repiävät".
Alkuperäiset rakenteet näkyvät
1800-luvulla autioksi jääneissä puukirkoissa alkuperäiset rakenteet huoliteltuine yksityiskohtineen ovat hyvin näkyvissä. Seiniä ja holveja ei vielä ole ehditty peittää useimmiten ensimmäisten lämmityslaitteiden hankinnan yhteydessä tehdyillä laudoituksilla. Myöhemmät uudistukset eivät myöskään ole yhdenmukaistaneet eri kirkonrakentajien kädenjälkeä ja kirkkojen alkuperäistä sisustusta. Esimerkiksi Antti Hakolan johdolla rakennettu Keuruun, Jaakko Klemetinpoika Leppäsen Petäjäveden ja Matti Åkerblomin Pihlajaveden kirkot ovat lähes samanikäiset, mutta sisustukseltaan ja arkkitehtuuriltaan ja sitä kautta myös tunnelmaltaan hyvinkin erilaiset.
Maailmanperintökohteeksi valitussa Petäjäveden vanhassa kirkossa sen rakenteelliset hienoudet ovat hyvin nähtävissä. © Kuva: Museovirasto.
Autiokirkot ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta seurakuntien omistamia kiinteistöjä ja niiden hoito on edelleen heidän vastuullaan. Sama koskee myös yksityisomistuksessa olevia ruukinkirkkoja. Kirkkohallitus ja Museovirasto ovat pyrkineet avustamaan näiden autiokirkkojen kunnostuksia. Muutama vuosi sitten saatiin valmiiksi esimerkillisen taitavasti tehty uusi lautakatto Pihlajaveden vanhaan kirkkoon. Kristiinankaupungin Ulrika Eleonoran tukipilarikirkon rakenteellinen kunnostustyö on parhaillaan käynnissä.
Luettelo suomalaisista autiokirkoista
Keskiaikaiset kivikirkot
Hattulan Pyhän ristin kirkko
Kemin maaseurakunnan vanha kirkko Keminmaalla
Messukylän vanha kirkko Tampereella
Sastamalan kirkko Vammalassa
Sipoon vanha kirkko.
Tyrvään vanha kirkko Vammalassa
1600-luvun kirkot
Lopen vanha kirkko
Pyhämaan Luodon uhrikirkko Uudessakaupungissa
Sodankylän vanha kirkko
Tervolan vanha kirkko
Uudenkaupungin vanha kirkko
1700-luvun puukirkot
Paltaniemen vanha kirkko Kajaanissa
Ulrika Eleonoran kirkko Kristiinankaupungissa
Keuruun vanha kirkko
Petäjäveden vanha kirkko
Pihlajaveden vanha kirkko Keuruulla
Västanfjärdin vanha kirkko
Nötön saaristokirkko Nauvossa
Seilin spitaalihospitaalin kirkko Nauvossa
Pielpajärven erämaakirkko Inarissa
1800-luvun kirkot
Haapasaaren saaristokirkko Kotkassa
Harjavallan vanha kirkko
Irjanteen kyläkirkko Eurajoella
Juankosken vanha kirkko
Jurmon saaristokirkko Korppoossa,
Kallankarin saaristokirkko Kalajoella
Kerimäen kirkko
Kolarin vanha kirkko
Kärkölän kyläkirkko Nummi-Pusulassa
Luhangan vanha kirkko
Pomarkun vanha kirkko
Tankarin saaristokappeli Kokkolassa
Tervolan iso kirkko
Untamalan kyläkirkko Laitilassa
Yksityiset ruukinkirkot
Fagervikin kirkko Inkoossa
Kosken kirkko Perniössä
Teijon kirkko Perniössä
Orisbergin kirkko Isossakyrössä
Ulkomuseoihin siirretyt kirkot
Karunan kirkko Helsingin Seurasaaressa
Turkansaaren kirkko Oulussa