Hyppää sisältöön

Autiokirkot henkivät historiaa

Marja Terttu Knapas

Kirkkojemme joukossa muodostavat ns. autiokirkot pienen mutta arvokkaan ryhmän.  Autiokirkkoina pidetään säännöllisestä jumalanpalvelukäytöstä poisjääneitä rakennuksia, jotka eivät ole enää varsinaisia seurakuntakirkkoja. Tähän ryhmään kuuluu myös kyläkirkkoja ja ulkosaariston pieniä "kappeleita". Autiokirkkoihin rinnastettavia ovat lisäksi entisten ruukkiyhteisöjen kirkot, jotka seurakuntien lakkauttamisen jälkeen ovat osa ruukinkartanoiden historiallista ympäristöä.

Hattulan kirkko
Keskiajalla rakennettu Hattulan Pyhän ristin kirkko on kuulu hienoista kalkkimaalauksistaan. © Kuva: Marja Terttu Knapas, Museovirasto.

Keskiaikaisista autiokirkoista tunnetuimpia ovat kalkkimaalauksistaan kuuluisat Hattulan Pyhän ristin kirkko ja Isonkyrön vanha kirkko sekä tuhopolton jälkeen kunnostettu Tyrvään Pyhän Olavin kirkko Vammalassa. Puukirkoista taas yleisessä tietoisuudessa ovat Pyhämaan uhrikirkko Uudessakaupungissa, Paltaniemen kuvakirkko Kajaanissa, Keski-Suomen kuulu puukirkkokolmikko Keuruun, Petäjäveden ja Pihlajaveden vanhat kirkot sekä "kristikansan suurin puukirkko" Kerimäellä.

Hylätyt kirkot pelastuivat purkamiselta

Kalajoen kirkko
Paikallisen kalastajayhteisön oktogonin muotoinen kirkko Kalajoen Kallankarilla on tehty kirkonrakentaja Simon Silvénin johdolla vuonna 1799. © Kuva: Harri Nyman, Museovirasto.

Usein jo 1800-luvun jälkipuoliskolla uusien tilavampien ja mukavuuksin varustettujen kirkkojen rakentamisen jälkeen hylätyt kirkot säästyivät kuin ihmeen kaupalla purkamisilta. Esimerkiksi Pihlajaveden vanhan kirkon sisustus, holvi ja lattia purettiin keväällä 1870. Kirkon seinähirsiä ehdotettiin käytettäväksi kansakoulun rakentamiseen 1910-luvun alussa ja vuosikymmenen lopussa kirkko haluttiin ostaa siirrettäväksi Killinkoskelle sekä vähän myöhemmin Mänttään ja Haapamäelle. Hankkeista ei lopulta tullut mitään ja kirkon kunnostus aloitettiin 1930-luvun alussa. Vastaavan kaltaiset uudelleenkäyttöuhkat ja purkamiset leijuivat myös Keuruun ja Petäjäveden vanhojen kirkkojen yllä. Muinaistieteellisen toimikunnan aktiivinen toiminta puolestaan pelasti Hattulan Pyhän ristin kirkon naapuriseurakunnan Pälkäneen sittemmin raunioksi muuttuneen kirkon kohtalolta.

Autiokirkot välittävät kapeine penkkeineen historiallista tuntumaa kirkossa kävijöiden todellisuuteen 1800-luvulla, jolloin kirkossa käynti oli velvoite kaikille. Kirkot olivat varsinkin talvisaikaan jääkylmiä ja pimeitä eikä niissä ollut lämmityslaitteita, sähkövaloa tai muita mukavuuksia. Kirkon ahtaus oli kuitenkin usein päällimmäisenä syynä uuden kirkon rakentamiseen. Petäjäveden kirkossa valitettiin 1860-luvulla, etteivät "napit kestä nutuissa ja että vaimoväkien huivit repiävät".

Alkuperäiset rakenteet näkyvät

1800-luvulla autioksi jääneissä puukirkoissa alkuperäiset rakenteet huoliteltuine yksityiskohtineen ovat hyvin näkyvissä. Seiniä ja holveja ei vielä ole ehditty peittää useimmiten ensimmäisten lämmityslaitteiden hankinnan yhteydessä tehdyillä laudoituksilla. Myöhemmät uudistukset eivät myöskään ole yhdenmukaistaneet eri kirkonrakentajien kädenjälkeä ja kirkkojen alkuperäistä sisustusta. Esimerkiksi Antti Hakolan johdolla rakennettu Keuruun, Jaakko Klemetinpoika Leppäsen Petäjäveden ja Matti Åkerblomin Pihlajaveden kirkot ovat lähes samanikäiset, mutta sisustukseltaan ja arkkitehtuuriltaan ja sitä kautta myös tunnelmaltaan hyvinkin erilaiset.

Petäjäveden vanha kirkko
Maailmanperintökohteeksi valitussa Petäjäveden vanhassa kirkossa sen rakenteelliset hienoudet ovat hyvin nähtävissä. © Kuva: Museovirasto.

Autiokirkot ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta seurakuntien omistamia kiinteistöjä ja niiden hoito on edelleen heidän vastuullaan. Sama koskee myös yksityisomistuksessa olevia ruukinkirkkoja. Kirkkohallitus ja Museovirasto ovat pyrkineet avustamaan näiden autiokirkkojen kunnostuksia. Muutama vuosi sitten saatiin valmiiksi esimerkillisen taitavasti tehty uusi lautakatto Pihlajaveden vanhaan kirkkoon. Kristiinankaupungin Ulrika Eleonoran tukipilarikirkon rakenteellinen kunnostustyö on parhaillaan käynnissä.

 

Luettelo suomalaisista autiokirkoista

 

Keskiaikaiset kivikirkot

Hattulan Pyhän ristin kirkko

Kemin maaseurakunnan vanha kirkko Keminmaalla  

Messukylän vanha kirkko Tampereella

Sastamalan kirkko Vammalassa

Sipoon vanha kirkko.

Tyrvään vanha kirkko Vammalassa

 

1600-luvun kirkot

Lopen vanha kirkko

Pyhämaan Luodon uhrikirkko Uudessakaupungissa

Sodankylän vanha kirkko

Tervolan vanha kirkko

Uudenkaupungin vanha kirkko

 

1700-luvun puukirkot

Paltaniemen vanha kirkko Kajaanissa

Ulrika Eleonoran kirkko Kristiinankaupungissa

Keuruun vanha kirkko

Petäjäveden vanha kirkko

Pihlajaveden vanha kirkko Keuruulla

Västanfjärdin vanha kirkko

Nötön saaristokirkko Nauvossa

Seilin spitaalihospitaalin kirkko Nauvossa

Pielpajärven erämaakirkko Inarissa

 

1800-luvun kirkot          

Haapasaaren saaristokirkko Kotkassa

Harjavallan vanha kirkko

Irjanteen kyläkirkko Eurajoella

Juankosken vanha kirkko

Jurmon saaristokirkko Korppoossa,

Kallankarin saaristokirkko Kalajoella

Kerimäen kirkko                      

Kolarin vanha kirkko                

Kärkölän kyläkirkko Nummi-Pusulassa

Luhangan vanha kirkko                

Pomarkun vanha kirkko

Tankarin saaristokappeli Kokkolassa

Tervolan iso kirkko     

Untamalan kyläkirkko Laitilassa

 

Yksityiset ruukinkirkot

Fagervikin kirkko Inkoossa

Kosken kirkko Perniössä

Teijon kirkko Perniössä

Orisbergin kirkko Isossakyrössä

 

Ulkomuseoihin siirretyt kirkot

Karunan kirkko Helsingin Seurasaaressa                                

Turkansaaren kirkko Oulussa

Julkaistu 13.1.2006 klo 9.34, päivitetty 4.11.2017 klo 20.51