Hyppää sisältöön

Rakentamisessa voi säästää luonnonvaroja

Erja Heino

Korjaaminen säästää luonnonvaroja
Korjaaminen säästää luonnonvaroja. © Kuva: Uula Kohonen, MV/RHO.

Rakentamiseen käytetään suuri osa Suomen luonnonvaroista. Erityisesti maa- ja vesirakentaminen käyttävät valtavasti materiaaleja, mutta myös talonrakentaminen ja rakennusten käyttö synnyttävät suuria materiaalivirtoja mm. energiantuotannossa sekä metallien ja mineraalituotteiden valmistuksessa. Luonnonvarojen käyttöä rakennusten elinkaaren aikana on tarpeen ja mahdollista vähentää murto-osaan entisestä. Vähemmistä luonnonvaroista on saatava enemmän hyötyä tai palvelua. Näin vähennetään ympäristön kulutusta, ja samalla myös päästöjen ja jätteiden määrä vähenee. Tämä on ennaltaehkäisevää ympäristönsuojelua. Luonnonvarojen käyttöä tulisi vähentää myös lainsäädännön ja talouden vuoksi. Suomen ja EU:n jätelainsäädännön päätavoitteena on luonnonvarojen järkevä käyttö ja jätteiden synnyn ennalta ehkäisy, jotka ovat oikeastaan saman asian kaksi puolta. Jätelain neljännen pykälän mukaan: ”Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ...”

Vanhat rakennusosat kuten ikkunat kannattaa ottaa talteen.
Vanhat rakennusosat kannattaa ottaa talteen. © Kuva: Maire Mattinen, Museovirasto.

”Tällöin on erityisesti:

1) tuotannon harjoittajan huolehdittava siitä, että tuotannossa käytetään säästeliäästi raaka- ainetta ja että raaka-aineen käyttöä korvataan mahdollisuuksien mukaan jätteellä;

2) tuotteen valmistajan mahdollisuuksien mukaan huolehdittava ja maahantuojan vastaavasti varmistuttava siitä, että tuote on kestävä, korjattava ja uudelleen käytettävä tai jätteenä hyödynnettävä...

3) viranomaisen huolehdittava siitä, että sen omassa toiminnassa edistetään edellä tarkoitettujen velvollisuuksien toteutumista ja käytetään mahdollisuuksien mukaan kierrätettyjä tai kierrätetystä raaka-aineesta valmistettuja tuotteita.”

Rakennusosien pitkäikäisyys on etu

Myös pelkästään rakentamista koskevissa määräyksissä ohjataan monin tavoin ja konkreettisesti materiaalitehokkuuteen. Niissä edellytetään mm. luonnonvarojen säästämistä, rakenteiden ja rakennusosien kestävyyttä ja korjattavuutta sekä ohjausta rakennusosien uudelleenkäyttöön. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi lattianpinnoitteiden, rakennusten katteiden, ikkunoiden ja kaappien tulee olla pitkäikäisiä eli kestäviä, helposti huollettavia ja korjattavia. Niiden tulee kelvata ensimmäisen käytön jälkeen uudelleenkäyttöön osina tai kokonaisina sekä lopulta materiaaliseen kierrätykseen.

Hirsirakennus on helppo korjata tai purkaa ja pystyttää uudelleen.
Hirsirakennus on helppo korjata tai purkaa ja pystyttää uudelleen. © Kuva: Museovirasto.

On olennaista, joudutaanko lattia ja kaapit vaihtamaan uusiin kymmenen, viidenkymmenen vai sadan vuoden välein. Perintökaappi ja puulattia kaipaavat kunnostusta, ja toisin kuin lastulevykaapin tai muovimaton, perinteisen puukaapin ja lautalattian pystyy kunnostamaan. Rakennusosien pitkäikäisyys vähentää luonnonvarojen kulutusta ja jätteen määrää, mutta lisää kunnostustyötä. Ympäristö ja työllisyys hyötyvät, samoin kuin usein myös maksajan rahapussi.

Tosin taloudellinen ohjaus toimii toistaiseksi ympäristövastaisesti. Luonnonvarojen käyttöä ei juurikaan veroteta, mutta työllistämistä ja työn tekemistä sitäkin enemmän. Tällainen verotuksen rakenne kannustaa luonnonvarojen haaskaamiseen ja työn säästämiseen. Verotuksen painopisteen muutos luonnonvarojen käyttöön ohjaisi tehokkaasti ympäristöä säästäviin ratkaisuihin myös rakentamisessa.

Vanhat rakennusosat ovat haluttuja

Vanhoja oven ja ikkunan heloja on vaikea löytää puuttuvien tilalle.
Vanhoja oven ja ikkunan heloja on vaikea löytää puuttuvien tilalle. © Kuva: Maire Mattinen, Museovirasto.

Jos rakennus on pakko purkaa, on usein ekotehokkainta siirtää se toiseen paikkaan, mikäli mahdollista. Ennen hirsirakennukset saatettiin siirtää useampaankin kertaan. Nykyisinkin se on mahdollista, mutta harvinaisempaa. Omakotitaloja paljoa suurempia rakennuksia ei juurikaan ole siirretty, koska niitä ei pysty rikkomatta siirtämään.

Vanhojen ja ylijääneiden rakennusosien ja - materiaalien käyttöön alkaa olla hyvät mahdollisuudet: eri puolilla maata toimii rakennusosien kierrätyskeskuksia. Edistyksellisimmät kunnat ovat itse järjestäneet rakennusosien kierrätyksen. Esimerkiksi Helsingin kaupungin rakennusvirastolla on omaa toimintaa ja ulkopuolisiakin palveleva kierrätyskeskus. Vanhat ovet, ikkunat, helat ja kaakeliuunit ovat haluttuja, sillä vastaavanlaisia, yhtä komeita ja kestäviä ei enää juurikaan valmisteta.

Ehjänä purkaminen on tekniikkalaji

Lautalattia voidaan purkaa ehjänä. Irrotetut rakennusosat kannattaa numeroida.
Lautalattia voidaan purkaa ehjänä. Irrotetut rakennusosat kannattaa numeroida. © Kuva: Maire Mattinen, Museovirasto.

Vanhojen rakennusosien käyttö edellyttää pidemmän rakennusajan lisäksi joustavuutta suunnitteluun sekä toteutukseen. Uudisrakentamisessa ja korjatessa on varmistettava helpon korjattavuuden ja huollettavuuden lisäksi myös purettavuus ja uudelleenkäytettävyys. Perinteinen nurkkasalvoksilla tehty hirsirunko voidaan helposti purkaa ja pystyttää uudelleen. Myös saviuunilaastilla muuratut tiilirakenteet on mahdollista purkaa ja pystyttää uudelleen. Liimattomat ja ruuveilla kiinnitetyt rakenteet helpottavat purkamista.

Ehjänä purkaminen vie rikkovaa purkamista enemmän aikaa ja vaatii oman tekniikkansa, mutta kokemusten mukaan käy myös ei-ammattilaisilta. Rakennusosien kunnostus ja uudelleenpystytys sen sijaan vaatii useimmiten perinteisten rakennustaitojen hallintaa.

Kierrätysmateriaalistakin voi rakentaa

Käyttöön otettujen luonnonvarojen pitäminen mahdollisimman pitkään käytössä on ympäristön kannalta viisasta. Jos rakennuksen ja sen osien uudelleenkäyttö ei enää onnistu, on seuraavaksi paras vaihtoehto niiden sisältämien materiaalien kierrätys uusien tuotteiden valmistukseen. Myös rakentamisessa on tarpeen jätelain mukaisesti hyödyntää kierrätystuotteita. Tarjolla on mm. keräyspaperista valmistettua lämmöneristettä, purusta valmistettua linoleumimattoa, kiviainespurkujätteestä tehtyä maanrakennusainetta sekä kierrätysmetallista tehtyjä tuotteita.

Kierrätettävät rakennusosat kannattaa mieluummin varastoida säältä suojaan.
Kierrätettävät rakennusosat kannattaa mieluummin varastoida säältä suojaan. © Kuva: Selja Flink, Museovirasto.

Uudisrakennustyömaalla syntyy vähemmän jätettä kuin rakennuksen elinkaaren muissa vaiheissa (käyttö, huolto, korjaaminen, käytöstä poistaminen). Rakentamisen vaikutus luonnonvarojen kulutukseen ja jätteiden määrään näissä myöhemmissä vaiheissa on kuitenkin suuri. Huolellinen työ ja erityisesti materiaalin suojaaminen kosteudelta ja vaurioilta työn aikana säästävät turhilta korjauksilta, helpottavat käyttämistä ja huoltamista ja näin turhaa rakenteiden, rakennusosien ja pintojen uusimistarvetta.

Kierrättämällä rakennustyömaalla syntyvät jätteet saadaan säästöä jätekustannuksissa. Myös määräykset velvoittavat monien jätejakeiden, kuten puutavaran, kiviainesten, pahvin ja muiden hyödyntämiskelpoisten jätteiden lajitteluun ja hyödyntämiseen.

Jätteiden syntyä kannattaa ehkäistä

Vielä kierrätystäkin parempi vaihtoehto on jätteiden synnyn ehkäisy. Ehkäisemällä jätteitä ennalta päästään työmailla jopa alle kolmannekseen normaalista jätemäärästä. Samalla voidaan säästää 0,5-1 % rakentamisen kokonaiskustannuksista. Säästöön sisältyvät hankintahinnan pienenemisen lisäksi vähentyneet työmaakäsittely-, varastointi-, kuljetus- sekä jätekustannukset.

Jätteiden syntyä ehkäistään pienentämällä materiaalihävikkiä. Se onnistuu tilaamalla tuotteet, kuten kipsilevyt, eristevillalevyt ja puutavara määrämittaisina. Näin levyjä ei tarvitse leikellä paikkaansa sopivan kokoisiksi eikä synny materiaalihukkaa. Tavarat on lisäksi syytä tilata oikeaan aikaan ja suoraan käyttöpaikkaansa turhan varastoinnin ja siirtelyn välttämiseksi. Huolellinen varastointi ja suojaus ovat tärkeitä.

Tilausehdoksi olisi otettava myös mahdollisimman niukka pakkaaminen ja uudelleenkäytettävät pakkaukset. Jos tämä ei ole mahdollista, olisi pakkauksilta vaadittava kierrätyskelpoisuutta ja edellyttää toimivaa kierrätysjärjestelmää.

Hyvä suunnittelu tuo säästöjä

Rakennuspaikalta löytyneitä kiviä on käytetty pihan rakenteisiin.
Rakennuspaikalta löytyneitä kiviä on käytetty pihan rakenteisiin. © Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.

Yksi ympäristön kannalta merkittävä työmaiden jäte-erä on perustamistöissä poistettavat maamassat. Hyvillä kaavaratkaisuilla, tonttisuunnitelmilla ja rakennussuunnittelulla voidaan välttää turhaa maa-aineksen poistamista, jolloin vältytään paljon energiaa ja rahaa vieviltä kuljetuksilta ja niiden päästöiltä. Samalla maa-ainesten kaatopaikkatilan tarve pienenee. Maa-aineksille voidaan etsiä hyötykäyttöä rakennusalueella ja sen lähistöllä. Luonnonkivet ja kivimurska kelpaavat mm. piharakenteisiin. Savea voitaisiin käyttää rappaukseen ja muurauslaastiin sekä liikenneväylien pintakäsittelyyn. Kasvillisuus voidaan mahdollisuuksien mukaan siirtää lähialueille ja pinta-aine kompostoida. Olipa kyseessä uuden rakentaminen tai vanhan kunnostus kannattaa muistaa, että on tärkeämpää ennalta ehkäistä jätteiden syntyä kuin lajitella ja kierrättää jätteitä. Niin kauan kuin rakennusta ja sen osia käytetään uudelleen eri käyttötarkoituksessakin, ne eivät päädy jätteeksi.

Kirjoitus perustuu Suomen Tammen julkaisussa "Rakennettu kestämään - tutki ja opi" 2003 ilmestyneeseen artikkeliin.

Julkaistu 19.9.2008 klo 13.35, päivitetty 5.12.2017 klo 11.56