Hyppää sisältöön

Märket – kulttuurihistoriallisesti arvokas majakka talkookohteena

Johanna Hakanen, arkkitehti

Märketin majakka.
Märketin majakka. © Kuva: Johanna Hakanen.

 

Märketin majakan rakennukset kohoavat puuttomalla kallioluodolla keskellä Ahvenanmerta. Kun Suomen Majakkaseuran ensimmäiset talkoolaiset saapuivat majakalle vuonna 2007, vastassa oli kolmekymmentä vuotta tyhjillään, meren ja tuulen armoilla olleet, osin jo pahoin vaurioituneet rakennukset. Viimeiset majakanvartijat olivat lähteneet vuonna 1977, jolloin majakka automatisoitiin. Majakassa olivat oleskelleet välivuosina satunnaisesti vain radioamatöörit.

Majakka kahden maan rajalla

Märketin majakka rakennettiin 1885 Ruotsin ja Suomen rajan halkaisemalle luodolle. Arkkitehti Georg Schreckin suunnitteleman majakan rakentaminen alkoi toukokuussa, mutta keskeytyi pian myrskyyn, joka huuhtoi rakennustarvikkeet mereen. Työt aloitettiin uudelleen ja kolmikerroksisen majakan valo sytytettiin ensimmäisen kerran 10.11.1885. Majakalle palkattiin aluksi kolme majakanvartijaa, jotka asuivat siellä ilman perheitä.

Majakassa oli kaksi tiilestä muurattua asuinkerrosta graniittisen kellarikerroksen yläpuolella. Ensimmäisessä kerroksessa oli majakanvartijoiden huoneet ja keittiö, toisessa kerroksessa majakkamestarin huoneisto. Majakan puiset lattiat rakennettiin teräspalkkien kannattamien tiiliholvien päälle. Porrashuoneen yläpuolelle nostettiin Turussa valmistettu teräksinen lyhtykoju, jonne asennettiin ranskalainen linssistö ja sitä pyörittävä kellokoneisto. Puurakenteisessa ullakkokerroksessa oli pieni kamari ja kellarissa varastot.

Myrsky vaurioitti majakkaa jo ensimmäisenä talvena. Sen suojaksi kalliolle rakennettiin yli 2 metriä korkea kulmikas aallonmurtaja luonnonkivestä. Majakan eteläpuolelle valmistui 1889 matala kivirakenteinen makasiini, joka korvasi vaikeakäyttöisen kellarin varastot. Samana vuonna korjattiin majakan julkisivuja ja kattorakenteita sekä korvattiin kaksi myrskyissä vahingoittuvaa ikkunaa rautaisilla erikoisikkunoilla.

Majakalle asennettiin 1920-luvulla moottorikäyttöinen sumusireeni eli nautofoni, jota varten makasiinin katolle valettiin betoninen polttoainevarasto sekä majakan ensimmäiseen kerrokseen johtava pitkä yhdyssilta. Majakan tilat ja nautofoni sähköistettiin 1950-luvulla, lisäksi majakalle asennettiin keskuslämmitys. Yhdyskäytävän varrelle valmistui 1955 kaksikerroksinen talousrakennus, jossa oli tilat sähkön ja lämmön tuottamiseen sekä polttoaineiden varasto. Lisäksi katolla oli korkea teline nautofonille.

Märketin majakan vanha keittiö. Kuva: Johanna Hakanen.
Märketin majakan vanha keittiö. © Kuva: Johanna Hakanen.

 

Miehitetyn majakan mukavuudet olivat 1970-luvulle saakka niukat: kantovesi, yhteinen keittiö, pieni sauna kellarissa ja 1930-luvulla rakennettu ulkokäymälä kallion reunalla. Yksi majakanvartijoista oli pystyttänyt sodan jälkeen pienen hirsikehikon puutyöverstaaksi makasiinin katolle. Majakan petrolilla toiminut valo automatisoitiin 1976 kaasutoimiseksi. Lyhtytornin arvokas linssistö purettiin 1989, kun kaasuvalo korvattiin sähköllä.

Majakkaseura saapuu saarelle

Majakkaseura ryhtyi vuonna 2007 jälkeen päin ajatellen hullunrohkeaan korjaushankkeeseen, johon kuului kulttuurihistoriallisesti arvokkaan majakkarakennuksen lisäksi saaren eri ikäisiä ja eri tarkoitukseen pystytettyjä rakennuksia ja rakennelmia. Osassa rakennuksia oli edelleen viranomaisten ylläpitämiä teknisiä laitteita.

Majakkaseuran ensimmäisten vuosien töiden tavoitteena oli majakan rakennusten tuhoutumisen estäminen sekä turvallisten majoitustilojen luominen talkoolaisille. Majakkaseura sai asiantuntijakseen arkkitehti Tapio Rönkönharjun. Rakenteita inventoitiin samalla kun purkutyöt edistyivät.

Talkootyötä on alusta lähtien koordinoitu mantereelta, vain satunnaisesti luodolla on ollut sama työnjohtaja useamman viikon. Majakkaseura on poiminut vuosien varrella eri alan osaajia joukoistaan asiantuntijoiksi ja talkootyön johtajiksi. Vuosittain tehtäviä töitä saarella ohjaa erillinen työryhmä. Osa työstä on tehty yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun rakennustekniikan ja restauroinnin opiskelijoiden kanssa. Seura sai alusta alkaen korvaamatonta tukea myös paikallisilta tahoilta esimerkiksi kuljetuksissa. Ensimmäisinä vuosina talkoolaiset majoittuivat leiriolosuhteissa ja ruokaa valmistettiin tuulensuojassa ulkona kalliolla.

Talkootyö sai 2010 järjestyneemmät muodot, kun seura solmi 10 vuoden vuokrasopimuksen kunnostusvelvoitetta vastaan Merenkulkuhallituksen kanssa. Lisäksi Majakkaseura sai kumppanikseen kokeneen ahvenanmaalaisen yrittäjän huolehtimaan viikoittaisista talkoolaisten, ruuan, juomaveden ja rakennustarvikkeiden kuljetuksista. Pääsy satamattomalle luodolle oli edelleen tuulten armoilla, rakennustarvikkeiden kuljetukset sekä varastointi oli suunniteltava huolellisesti. Kovalla pohjoistuulella aallot pyyhkivät kolme metriä korkean luodon yli ja vievät kaiken irtaimen mukanaan.

Laajoja korjaustöitä ja tilojen parannuksia

Majakan julkisivut ja ikkunat olivat huonossa kunnossa. Seura aloitti välittömästi osin kadonneiden tammisten ikkunoiden korjaustyöt. Niiden maalaus- ja lasitustöitä tehtiin talkoilla paikan päällä, puuosien korjauksia teetettiin mantereella.

Majakan sisällä työt alkoivat ensimmäisestä kerroksesta. Lattioista ja ulkoseinistä purettiin pahoin kostuneet puurakenteet sekä seinien kokoliitti-levyt tapettikerroksineen. Tiiliholvatun välipohjan päälle rakennettiin osin uudet puurakenteiset lattiat. Muuratut ulkoseinät tasoitettiin ja rapattiin ja sisäkattojen ruostuneet teräspalkit ja tiiliholvit puhdistettiin ja maalattiin. Korjauksiin osallistuneet restauroinnin opiskelijat saivat pelastettua osan ensimmäisen kerroksen väliseinien vanhoista tapeteista. Majakan ensimmäiseen kerrokseen valmistui 2011 talkoolaisille asianmukaiset asuintilat, joita lämmittävät uudelleen muuratut vanhan malliset peltikuoriuunit.

Märketin majakan makasiinin korjausta. Kuva Ari Valio.
Vuonna 2012 talkoolaisia rappaamassa makasiinin seinää. © Kuva: Ari Valio.

 

Kiireellisiin korjaustöihin kuuluivat myös majakan rakennuksia yhdistävän betonisillan, makasiinin pahoin vaurioituneiden julkisivujen rappausten sekä matalan varaston katon korjaukset. Oppilaitosyhteistyönä korjattiin lisäksi aallonmurtajan ja majakan kivijalan saumauksia. Majakkaseura rakensi varaston katolle puurakenteisen terassin, jolta voi ihailla auringonlaskua sekä tarkkailla lintuja, hylkeitä ja ohikulkevaa laivaliikennettä. Lisäksi rakennettiin betonisillalle vievät turvalliset teräsportaat, aiemmin majakkaan pääsi vain jyrkkiä tikkaita pitkin.

Majakan porrashuoneen, toisen ja kolmannen kerroksen korjauksia on tehty säästeliäästi. Yksi toisen kerroksen huoneista on kunnostettu majoitustilaksi, jota myös majakalla vierailevat radioamatööriryhmät voivat käyttää. Huoneen puiset lattiarakenteet on korjattu ja ulkoseinien sisäpuolisen levytyksen takana säilyneet puupaneloinnit on uusittu vanhan mallin mukaisesti.

Majakkaseura uusi vähitellen majakkarakennusten sähköasennukset. Suomen myrskyisimmälle paikalle pystytettiin ensin tuulivoimala, joka korvattiin myöhemmin aurinkopaneeleilla. Pääosa majakkaseuran käyttämästä sähköstä on päästötöntä, vain pieni osa sähköstä tuotetaan dieselgeneraattorilla.

Merkittävin Majakkaseuran tekemä muutostyö oli 2014 valmistunut hirsirakenteinen sauna, joka rakennettiin vaurioituneen hirsirakenteisen verstaan tilalle. Näin talkoolaisille saatiin lämmin peseytymistila.

Talkoolaisia vuonna 2014 saunan työmaalla. Kuva: Johanna Hakanen.
Talkoolaisia vuonna 2014 saunan työmaalla. © Kuva: Johanna Hakanen.

 

Vesi- ja jätehuolto ovat haasteellisia kallioisella luodolla. Juomavesi kuljetetaan kanistereissa Eckeröstä talkookuljetusten mukana. Kaikki jätevedet ohjataan vanhaan pannuhuoneeseen asennettuun jätevesisuodattimeen.

Työ majakalla jatkuu

Majakkaseura sai 2009 Jane ja Aatos Erkon säätiöltä merkittävän avustuksen, jolla rahoitettiin muun muassa majakan julkisivujen kunnostustyö sekä konehuoneen peltikaton uusiminen. Lisäksi Viking Line on tukenut talkoolaisten kuljetuksia Ahvenanmaalle. Majakkaseura on kattanut omalla varainhankinnalla suurimman osan korjausten sekä talkoolaisten ylläpidon ja kuljetusten kustannuksista.

Majakkaseuran vahvuutena on talkootyön jatkuvuus. Märketillä on käynyt yli 500 talkoolaista, jotka ovat tehneet yhteensä kymmeniä tuhansia tunteja talkootyötä. Talkoolaisten joukossa on rakennusalan ammattilaisia, opiskelijoita ja intohimoisia harrastajia. Kymmenen vuoden ketjuun kuuluu myös riittävästi seuran jäseniä, jotka palaavat majakalle vuodesta toiseen opastamaan uusia talkoolaisia. Talkoo- ja lämmityskausi alkaa keväisin huhtikuussa ja jatkuu lokakuuhun.

Talkootyötä koordinoivassa rakentajaryhmässä on valittu säästävä korjaustapa, joka on herättänyt keskustelua talkoolaisten keskuudessa. Miksei tiloja korjata uuden tai entisen kaltaisiksi? Miksi patinaa ja osin rapistuneitakin pintoja säilytetään? Korjausten materiaalivalinnoissa on jouduttu tasapainoilemaan osan vuodesta kylmillään olevan rakennuksen ehdoilla. Majakan kahta toistaiseksi korjaamatta jätettyä huonetta käytetään opastus-, myynti- ja museotiloina.

Märketissä käy myös vierailijaryhmiä, joita talkoolaiset opastavat.
Märketissä käy myös vierailijaryhmiä, joita talkoolaiset opastavat. © Kuva: Johanna Hakanen.

 

Märketin rakennukset ovat Suomen myrskyisimmällä paikalla ankaran meri-ilmaston rasituksella ja majakan julkisivut odottavat jo uutta kunnostuskierrosta. Kuten 1880-luvulla, myös tänään pohditaan, mistä kaikkialta vesi voi tunkeutua majakan rakenteisiin myrskyllä. Korjausten sykli jatkuu.

Majakkaseuran ansiosta historiallinen majakka on avoinna vuosittain sadoille omilla veneillä tai järjestetyillä retkillä saapuville vierailijoille. Märketille heitä houkuttelevat majakan värikäs historia, luodon kaukainen sijainti keskellä merta, majakkatornista joka suuntaan aukeava horisontti, lähiluodolla asuvat hylkeet ja saarella mutkitteleva erikoinen valtakunnan raja.

 

Suomen Majakkaseura on toiminut vuodesta 2003 lähtien aktiivisesti Suomen historiallisten majakkarakennusten sekä loistojen ja pookien suojelun ja säilyttämisen puolesta. Seuran toinen oma kunnostuskohde on sumusireeninhoitajan talo Gustavsvärnin majakkasaarella Hangon edustalla.

Majakkaseura julkaisee majakkasaarista kertovia historiikkeja ja dokumenttielokuvia, joita esitetään elokuvakiertueilla ympäri Suomea. Viimeisin kirja Gustavsvärn – Hangon linnoitus- ja majakkasaari julkaistiin marraskuussa, Märket – majakkasaari kahden maan rajalla julkaistiin 2015. Lisätietoja www.majakkaseura.fi

Julkaistu 10.12.2018 klo 13.20, päivitetty 10.12.2018 klo 13.47