Hyppää sisältöön

Peltikatteet

Sami Kälkäjä

Peltikatteet voidaan jakaa kahteen pääryhmään: saumatut peltikatot ja profiilipeltikatot. Katteiden oleellinen ero on peltilevyn muodossa ja kiinnitystavassa. Saumattu peltikate tehdään peltikaistaleista ja kiinnitetään aina piilokiinnikkeillä. Profiilikatteet ovat vaihtelevan kokoisia valmiita kappaleita, jotka kiinnitetään päältä ruuvien ja tiivistysrenkaan avulla.

Peltikate
© Kuva: Sami Kälkäjä.

Peltikatteet voidaan myös jakaa valitun peltilaadun mukaan. Materiaaleina käytetään kuumasinkittyä eli galvanoitua teräspeltiä, muovipinnoitettua teräspeltiä ja kuparia. Harvemmin käytettyjä materiaaleja ovat sinkkipelti, ruostumaton teräs ja alumiini.

Saumapeltikattoja on tehty käsin ja koneella

Suomessa saumattuja peltikattoja eli rivipeltikatteita on käytetty 1700-luvulta lähtien. Tämä katetyyppi sopii hyvin maamme vaativiin olosuhteisiin, sillä saumojen avulla kuumien ja kylmien ilmojen välisen lämmönvaihtelun aiheuttama lämpöliike saadaan ohjattua haluttuihin kohtiin.

Saumatut katot jaetaan käsin saumattuihin ja konesaumattuihin. Käsirivi on leveydeltään 510 mm, kun taas konerivin hyötyleveys on 530 – 540 mm. Nykyään käytettävän pellin paksuus on 0,5 mm ja 0,6 mm. Suositeltavaa on käyttää 0,5 mm paksuista peltiä, koska se kestää työstöä paremmin, eikä pellin pinnassa oleva sinkki murru saumausvaiheessa.

Käsin saumattu katto on yleensä tehty ennen 1960-lukua ja muodoltaan monimuotoinen niin, ettei konerivien käyttö välttämättä olisi nopeuttanut katteen asennusta. Käsin saumattu katto voi olla myös yksinkertaisilla pystysaumoilla tehty, tosin tämän päivän katot ovat pääsääntöisesti kaksinkertaisin saumoin varustettuja. Pystypinnat, jotka ovat 300 mm lappeen yläpuolella, voidaan tehdä yksinkertaisin saumoin, eikä saumojen tiivistäminen ole välttämätöntä. On jopa hyvä, että pystypinnoilla ilma pääsee kiertämään, eikä rakenteisiin pääse tiivistymään vettä. Harvoin tulee vastaan pystypintoja, joiden taukset olisivat märkiä. Pystypinnalla oleva sauma ei vuoda, ellei kyseessä ole tuulelle tai muutoin säälle alttiina oleva paikka.

Vanhat katot on tehty palapellistä, jonka koko oli 61 cm x 183 cm. Käsin saumattujen kattojen rivipeltien saumat on ”lyöty penkillä” eli esivalmisteltu puunuijalla lyömällä penkissä kiinni olevaa kulmarautaa vasten niin, että ison sauman korkeudeksi saadaan 50 mm ja pienen sauman korkeudeksi 40 mm. Varsinainen katolla tapahtuva saumaus on suoritettu peltisepän vasaraa tai puunuijaa ja vastavasaraa apuna käyttäen.

Konesaumattujen kattojen rivipellit valmistetaan rullapellistä. Rullapeltiä alettiin Suomessa käyttää yleisemmin vasta 1960-luvulla. Rullapeltiä syötetään rivinvetokoneeseen, jossa saumat muokkautuvat. Esivalmistetut saumat liitetään katolla toisiinsa saumauskoneilla kahdessa eri työvaiheessa. Jiirien, läpivientien, piipun juurien ja poikittaisten saumojen yhteen liittäminen tehdään käsityökaluja käyttäen. Näin saavutetaan yhtenäinen ja ehyt kate.

Sekä käsi- että konesaumakatolla lappeella olevien saumojen väliin laitetaan tiivistysaineeksi saumamaali, jonka tarkoitus on pysyä kosteana ja elastisena. Se estää sekä kapillaarisen veden siirtymisen sauman sisään että sinkittyjen pintojen ”hitsautumisen” toisiinsa.

Saumatuilla katoilla jalkarännejä ja riippukouruja

Sadeveden keräämiseen saumatuilla katteilla käytetään jalkaränniä (jalkakouru, pystykouru) tai riippu- eli räystäskourua. Jalkarännissä vesi ohjataan vesiuoman eli lotokan kautta suppiloon ja sieltä edelleen syöksytorveen. Joissain tapauksissa, syöksytorven ollessa seinän sisällä saumataan suppilo suoraan jalkaränniin. Jalkaränni asennetaan kolmioripaa tai teräskoukkuja vasten ja vettä ohjataan lappeen päällä, joten jalkaränni toimii myös lumiesteenä.

Koukkuihin asennetussa riippukourussa vesi ohjataan räystään ulkopuolella syöksytorveen. Yleisesti käytettyjä kourutyyppejä on kahta mallia, puolipyöreä ja kantikas. Kouru voidaan saumata suoraan katteeseen tai ohjata vesi kouruun katteeseen saumatun etulistan kautta.

Profiilipeltikatteita tehdään teräksestä ja alumiinista

Profiilikatteet tehdään erilaisista valmiiksi muotoilluista eli profiloiduista muotolevyistä. Profilointi jäykistää levyn ja antaa halutun ulkonäön. Vanhin ja tunnetuin tuote on pyöreäaaltoinen aaltopelti. Saatavilla on myös kulmikkaita profiileja ja tiilikatetta jäljittelevä muotolevy. Profiilikatteita tehdään teräksestä ja alumiinista.

Profiilipeltikatteilla on syytä käyttää aluskatetta, koska katteen pinta ei kiinnitystavasta johtuen ole ehyt. Asennuksessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota oikein asennettuun aluskatteeseen, oikeanlaisiin läpivientiratkaisuihin ja kiinnitykseen. Voidaan sanoa, että profiilipeltikatteen tiiveys on erilaisten kumitiivisteiden varassa. Kiinnikkeet asennetaan aaltojen huipulle.

Levyjen limitysten on oltava riittävä. Samoin päätylistat, jiiripellit, läpivientipellit ja harjapellit on syytä limittää riittävästi ja asentaa limitysten väliin sinne sopiva profiloitu tiivistenauha. Näin estetään sadeveden nouseminen rakenteisiin.

Profiilikatteiden kanssa käytetään riippukourua. Jalkaränniä ei voi suositella, koska lumi ja loska saattavat sulaessaan nostaa veden jalkarännin ja profiilipellin väliin.

Julkaistu 30.6.2006 klo 13.10, päivitetty 9.12.2017 klo 8.13