Hyppää sisältöön

Miten tehdä tai korjata märkätilat vanhoissa asunnoissa

Martti Lukander

Märkätilat kerrostaloasunnoissa

Jos asukkaalla on epäilyjä märkätilan kunnosta tai asukas suunnittelee märkätiloihin kohdistuvia kunnostus- tai muutostöitä, asiasta on oltava yhteydessä isännöitsijään. Osakkeenomistajan on ilmoitettava kunnossapitotyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle, Vesijohtoihin, sekoittimiin, viemäreihin, wc-istuimeen, lämmitysputkiin ja rakenteisiin sekä vedeneristykseen kohdistuvat työt ja valvonta kuuluvat taloyhtiön vastuulle. Märkätilassa olevat altaat, ammeet, suihkut, suihkuletkut, pesukonehanat ja kalusteet eivät yleensä kuulu taloyhtiölle vaan asukas vastaa niistä itse. Isännöitsijältä selviää, jos taloyhtiö on päättänyt vastuiden jaosta eri tavalla.

Kylpyhuone
© Kuva: Jonas Malmberg.

Märkätilalaajennukset, kokonaan uudet märkätilat, viemärien- ja vesijohtojen muutokset sekä kantaviin rakenteisiin kohdistuvat muutokset vaativat viranomaisluvan kunnan rakennusvalvonnasta. Luvan hakijana toimii taloyhtiö. Märkätilojen rakentaminen ja kunnostaminen on vaativaa työtä, johon tarvitaan asiantuntijoiden laatimat suunnitelmat ja kunnan rakennusvalvonnan hyväksymät vastuulliset toteuttajat.

Märkätilat

Purettu vanha märkätila, johon on tehty uudet viemäriasennukset.
Purettu vanha märkätila, johon on tehty uudet viemäriasennukset. © Kuva: Martti Lukander.

Märkätila määritellään huonetilaksi, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinille voi roiskua tai tiivistyä vettä. Tällaisia tiloja ovat kylpyhuoneet, pesuhuoneet, suihkuhuoneet ja saunat. Kaikki märkätilat varustetaan lattiakaivolla, johon vesi pääsee esteettä valumaan. Märkätilan lattia- ja seinäpinnoitteen tulee toimia vedeneristeenä tai pinnoitteen taakse on tehtävä erillinen vedeneristys.

Keittiö ei ole märkätila, vaikka eräät kunnat vaativatkin vedeneristyksen myös keittiökaapiston alle. Lattiakaivoa asuntojen keittiöön ei myöskään asenneta.  Vedeneristyksen tarkoituksena on, että mahdollinen astiapesukoneen tai vesihanojen vuoto lattialle tai kaappeihin voidaan huomata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Wc-tiloja, joissa ei ole lattiakaivoa ja joissa vesi ei käyttötarkoituksen vuoksi roisku seinille ja lattioille, ei myöskään luokitella märkätiloiksi.

Korjaustyöt

Märkätilan kosteusmittaukset ja mahdollinen kunnostustyö kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen kuin mahdolliset vesivahingot alkavat vaikuttaa rakenteiden kuntoon. Rakenteiden sisällä olevan vedeneristyksen kuntoa ei voida tutkia rikkomatta rakenteita. Yleensä se johtaa laajempaan märkätilan kunnostukseen, jossa ainakin vedeneristys joudutaan osittain tai kokonaan uusimaan.

Vedeneristetty märkätila, lattialaatat puuttuvat.
Vedeneristetty märkätila, lattialaatat puuttuvat. © Kuva: Martti Lukander.

Jos märkätilan vedeneristys tiedetään ehjäksi ja tila on toiminnaltaan kelvollinen, mutta pinnat ovat huonokuntoisia, voidaan uusiminen rajoittaa uuden pintamateriaalin asentamiseen vanhan pinnan päälle ja kalusteiden vaihtamiseen.

Jos märkätilaa laajennetaan tai se tehdään kokonaan uuteen paikkaan tai vanha vedeneristys puretaan esimerkiksi viemärimuutosten takia, tarvitaan tilaratkaisusta, rakenteista ja ilmanvaihdosta ammattilaisten laatimat suunnitelmat. Myös märkätilan rakentajien tulee olla ammattilaisia. Lattia ja seinät on suositeltavaa tehdä kiviaineiseksi. jotta yksinkertaisella rakenteella saavutetaan riittävän luja ja liikkumaton alusta vedeneristykselle ja lattiapinnoitteelle. Märkätilan lattian tulee olla kalteva, jotta vesi valuu esteettä lattiakaivoon. Lattian pinta pyritään rakentamaan mahdollisimman lähelle asunnon muun lattian korkeustasoa.

Usein märkätiloihin asennetaan sähköinen lattialämmitys parantamaan kosteuden haihtumista ja käyttömukavuutta.

Kosteus ja vedeneristeet

Lattian vedeneristyksen korjaaminen vaatii kosteustekniikan ymmärtämistä, materiaalien tuntemusta ja oikeaoppista rakenteiden ja liitosten yhteensovittamista.

Korjaustyön aluksi vedeneristyksestä tehdään korjaussuunnitelma. Jos suurin osa märkätilan vedeneristystä on ehjä, voidaan eristys ehkä uusia vain osittain. Sauma yritetään sijoittaa mahdollisimman kauas roiskevesialueen ulkopuolelle.

Seinissä vedeneristys tehdään vähintään suihkun aluetta rajoittaviin seiniin. Suihkuseinien tai suihkukaapin käyttö on suositeltavaa, jotta veden roiskumista koko tilaan pystytään rajoittamaan. Muut märkätilan seinäpinnat voidaan tehdä kosteussulkuaineella ja ne voidaan päällystää esimerkiksi keraamisilla laatoilla tai puupaneelilla.

Vedeneristykseen tulee käyttää sertifioituja pintarakennejärjestelmiä. Tällaisia ovat hitsattavat muovimatot, itseliimautuvat yksikerros kermit, bitumieristeet ja nykyisin yleisesti käytössä olevat siveltävät vedeneristeet. Siveltävää vedeneristettä käytetään yleensä silloin, kun pintamateriaalina on keraaminen laatta. Muovimattoa käytettäessä matto toimii vedeneristyksen lisäksi usein myös pintamateriaalina. Vedeneristystyöt on aina syytä teettää asiaan koulutetulla rakennusalan ammattilaisella.

Vesijohdot ja viemärit

Uudet putkitetut vesijohdot ja jakotukki märkätilan katossa.
Uudet putkitetut vesijohdot ja jakotukki märkätilan katossa. © Kuva: Martti Lukander.

Rakennukseen asennettava vesijohto ja siihen liitetyt laitteet on sijoitettava siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita luotettavasti ja ajoissa ja vesijohto voidaan helposti tarkastaa ja korjata. Siksi johdot usein asennetaan näkyville. Vesijohdot voidaan asentaa myös suojaputkeen seinän sisään, jolloin ne ovat tarvittaessa vaihdettavissa. Erilaiset helposti avattavat kotelot ja peitelevyt ovat myös hyviä vesijohtojen kuljetusreittejä. Hyvin suunnitelluin rakenneratkaisuin vuotoveden tunkeutuminen rakenteisiin voidaan ehkäistä ja mahdollinen vuotovesi voidaan ohjata näkyville. Märkätilan lattiaan ei saa tehdä vesijohtojen läpivientejä.

Jokainen vesipiste varustetaan viemärillä. Viemäreiden paikkaa muutettaessa on huolehdittava siitä, ettei uusi viemäriasennus aiheuta esimerkiksi alakerran asuinhuoneisiin häiritsevää melua.

Katto ja ilmanvaihto

Vanhojen rakennusten (1960-luvulle asti) ilmanvaihto on yleensä painovoimaista. Painovoimaisesti liikkuva ilma virtaa oven rakokynnyksen kautta märkätilaan, josta se johdetaan hormia pitkin ulos. Märkätilaa kunnostettaessa ilmanvaihdon ja venttiilien toiminta on syytä tarkistaa ja tarvittaessa kunnostaa. Kattopinta tehdään vedenkestävästä materiaalista ja käsitellään tarkoitukseen sopivalla pinnoitteella.

Kalusteet

Valmis kylpyhuone uusine kalusteineen.
Valmis kylpyhuone uusine kalusteineen. © Kuva: Martti Lukander.

Märkätilojen kunnostustyön yhteydessä uusitaan usein myös sanitettikalusteet. Se on kuitenkin harvoin välttämätöntä, ja vanhojen kalusteiden säilyttämistä kannattaa harkita – nekin ovat osa talon historiaa. Vanhat alkuperäiset valaisimet kannattaa ottaa talteen uudelleen käyttöä varten.

Jos märkätilan uudelleenjärjestelyt johtavat pesualtaiden ja wc-istuimen paikan muuttamiseen, suunnitelmissa on otettava huomioon viemärien muutokset, jotka etenkin wc-istuimen osalta saattavat muodostua hankaliksi.

Asukas ja taloyhtiö

Ennen suunnittelun aloittamista asukkaan on oltavayhteydessä isännöitsijään tai taloyhtiön hallitukseen. Näin saadaan selville taloyhtiön käytännöt ja kokemukseen perustuvat ohjeet. Samalla kannattaa selvittää onko taloyhtiöön tulossa lähiaikoina koko vesi- ja viemärilinjaston saneeraus tai jokin muu isompi kunnostustyö, jonka yhteydessä oman asunnon muutokset voitaisiin tehdä.

Linjasaneeraus

Linjasaneerauksen yhteydessä märkätilat kunnostetaan, jolloin asukas yleensä voi toteuttaa myös yksilöllisiä ratkaisuja omaan asuntoonsa.

Kun linjasaneerausta suunnitellaan, taloyhtiö teettää suunnitelmat ammattilaisilla. Vesi- ja viemäriputkiston uusiminen voidaan tehdä periaatteessa neljällä tavalla:

    1. Korvaamalla vanhat putket uusilla.

    2. Pinnoittamalla käyttövesiputket ja sukittamalla viemäriputket.

    3. Yhdistelemällä edellä mainittuja ratkaisuja.

    4. Tekemällä vain käyttövesiputkiston uusiminen tai vain viemärin korjaus.

Näistä vaihtoehdoista taloyhtiö valitsee itselleen sopivimman.

Linjasaneerausten yhteydessä tehtäviä vesi- ja viemäri nousuja ei ole suositeltavaa sijoittaa porraskäytävien puolelle vaan ne on pyrittävä tekemään märkätilaan tai muualle asuntoon. Rakennusten mahdolliset suojelumääräykset koskevat yleensä myös talojen porrashuoneita.

Suunnittelu ja lupamenettely

Jos taloyhtiö ei ole suunnittelemassa linjasaneerausta, asukas yleensä organisoi asuntonsa märkätilakunnostuksen itse taloyhtiön luvalla.

Suunnittelussa on käytettävä ammattitaitoisia suunnittelijoita, Muutostyön laajuudesta riippuen hankkeen läpiviemiseen tarvitaan arkkitehti-, lvi-, rakenne- ja sähkösuunnitelmat. Suunnittelijat ovat tarvittaessa yhteydessä kunnan rakennuslupaviranomaisiin selvittääkseen hankkeeseen liittyviä erityispiirteitä. Suunnitelmien valmistuttua suunnitelmat hyväksytetään taloyhtiöllä ja sovitaan lupamenettelystä. Luvan hakijana toimii taloyhtiö. Viranomaisen hyväksymästä lupapäätöksestä selviää mitä toteutuksesta vastaavia henkilöitä, tarkastuksia, katselmuksia ja mahdollisia lisäsuunnitelmia muutostyö vaatii.

Rakennustyöt ja urakointi

Urakoitsijalla on oltava riittävän kokenut ja pätevä märkätilaremonttien toteuttaja. Urakkasopimus kannattaa laatia kirjallisena. Malleja sopimuksista ja sopimuksenteko-ohjeita on saatavissa esimerkiksi Rakennustieto Oy:stä.

Rakennustöistä on vastuussa työmaan vastaava mestari. Tämän lisäksi nimetään vesi- ja viemäritöistä sekä usein myös ilmanvaihtotöistä vastaava työnjohtaja. Vedeneristyksen tekee vedeneristäjän sertifikaatin suorittanut henkilö. Työtä valvomaan kannattaa palkata märkätilojen rakentamiseen perehtynyt henkilö, joka dokumentoi eri työvaiheet valokuvin ja kirjallisesti. Työn valmistuttua kunnan rakennustarkastaja suorittaa lopputarkastuksen.

Julkaistu 18.11.2010 klo 13.01, päivitetty 9.12.2017 klo 8.31