Hyppää sisältöön

Hissin rakentaminen vanhaan taloon

Pia Ilonen

Noin puolet suomalaisista kerrostaloista on ilman hissiä. Tyypillinen hissitön kerrostalo on 1960-1980 -luvulla rakennettu, kolme- tai nelikerroksinen talo. Paineet asuinkerrostalojen esteettömyydelle ovat kasvaneet, sillä tilastolaskelmien mukaan vuoteen 2040 mennessä neljännes väestöstä on yli 65-vuotiaita. Myös yleisen asumisviihtyvyyden ja asumisen laadun kannalta hissin lisääminen porrashuoneen peruskorjauksen yhteydessä on suotavaa.

Hissi porraskuilussa
© Kuva: Pia Ilonen.

Esteettömyyden lisäämistä ja myös hissien rakentamista rajoittavat vanhojen talojen rakenteelliset tai tilalliset tekijät sekä rakennustaiteelliset arvot. Erityisesti suojelluissa rakennuksissa ja porrashuoneissa hissihanketta voi olla vaikea toteuttaa. Tavoitteena hissihankkeessa tulisikin olla kokonaisvaltainen tarkastelu ja eri näkökulmien yhteensovittaminen. Hyvä suunnittelija auttaa löytämään mahdollisimman esteettömän ja kokonaisuuden kannalta hyvän ratkaisun. Rakentamista ohjaavat säädökset antavat paljon tulkinnanmahdollisuuksia, ja suunnittelu tehdäänkin aina yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Hissihanke

Hissihankkeen alkuvaiheessa arkkitehti selvittää kaavan ja mahdollisen suojelun asettamat rajoitukset sekä viranomaisten kannan mahdollisiin julkisivumuutoksiin. Pelastuslaitokselta pyydetään lausunto paloturvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Suunnittelua varten kerätään tiedot rakennuksesta, tehdyistä pohjatutkimuksista ja rakennesuunnitelmista. Hissin sijoittamiselle voi tässä vaiheessa löytyä useita vaihtoehtoisia ratkaisuja pohdittavaksi.

Jugend-talon porrashuone ennen hissin asennusta. Kapteeninkatu 2, Helsinki, suunnittelija Arkkitehtitoimisto Antti Voutilainen
Jugend-talon porrashuone ennen hissin asennusta. Kapteeninkatu 2, Helsinki, suunnittelija Arkkitehtitoimisto Antti Voutilainen.

Hissiratkaisun valinnan jälkeen tarvitaan rakenne- ja sähkösuunnittelija sekä ilmanvaihtosuunnittelija. Alapohjan rakenne, hissin ja kuilun aiheuttamat kuormat sekä muut rakenteelliset seikat tulee ottaa huomioon. Suunnittelussa tarkastellaan myös ääneneristystä ja äänenvaimennusta sekä ilmanvaihtoon kohdistuvia vaatimuksia. Kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaissa rakennuksissa arkkitehdin rooli on erittäin merkittävä, ja suunnittelun ja toteutuksen tulee tapahtua rakennussuojeluviranomaisten valvonnassa. Hissihanke vaatii aina rakennusluvan.

Valtiolta ja kunnilta on mahdollista saada avustusta hissihankkeisiin. Avustukset koskevat sekä suunnittelua että toteutusta. Hissirakentamishankkeen toteuttamisesta on myös saatavana tarkkoja toimintaohjeita.

Hissiratkaisun valinta

Hissiratkaisun valintaan ja sijoitukseen vaikuttavat ennen kaikkea porrashuoneen tyyppi ja rakenne. Eri aikakausien porrashuoneiden ominaispiirteet on otettava suunnittelussa huomioon. Rakennustaiteellisesti arvokkaat porrashuoneet eivät rajoitu yksinomaan varhaisimpiin kerrostaloihin, vaan myös modernit kerrostalot kätkevät sisäänsä säilyttämisen arvoisia tiloja.

Ennen sotia rakennetut kerrostalot edustavat pientä osaa nuoresta rakennuskannastamme. Osa porrashuoneista on historiallisia harvinaisuuksia jo ikänsä puolesta, ja monet porrashuoneet ovat merkittäviä paitsi tyylinsä myös esimerkiksi harvinaisten holvirakenteiden kannalta. Tyypillistä vanhoille porrashuoneille on käsityövaltainen rakennustekniikka. Hissin suunnittelu tällaiseen arvokkaaseen porrashuoneeseen sen arvon mukaisella tavalla on aina erittäin vaativa tehtävä.

Luontevin ratkaisu on sijoittaa hissi keskeisesti porrasvyöhykkeelle, sillä vanhat porrashuoneet ovat yleensä tilavia, lukuun ottamatta ns. keittiöportaita. Jos portaiden välissä ei ole valokuilua, jota voitaisiin hyödyntää hissikuiluna, joudutaan askelmia kaventamaan.

Jugend-talon porrashuone hissin asennuksen jälkeen. Kapteeninkatu 2, Helsinki, suunnittelija Arkkitehtitoimisto Antti Voutilainen
Jugend-talon porrashuone hissin asennuksen jälkeen. Kapteeninkatu 2, Helsinki, suunnittelija Arkkitehtitoimisto Antti Voutilainen.

Lisäksi vanhoissa taloissa ulko-ovelta on usein noustava muutama porrasaskel. Portaattoman kulun järjestäminen ulkoa hissille ja hissistä asuntoon onkin monessa tapauksessa ongelma, jonka ratkaisemiseksi kannattaa tutkia esimerkiksi luiskan, porraskiipijän tai minihissin sijoittamisen mahdollisuutta.

Hissin sijoittaminen asuntojen kohdalle olisi monesti paras mutta talon yhtiömuodon takia käytännössä usein mahdoton ratkaisu. Hissin sijoittaminen porrastasanteen kohdalle estää usein tilanpuute. Joskus hissin rakentaminen itse porrashuoneeseen saattaa tilan rakennustaiteellisten ja historiallisten arvojen vuoksi olla mahdotonta. Tällöin hissille tulee etsiä paikka muualta rakennuksesta, esimerkiksi rakennusrungon ulkopuolelta.

Sotien jälkeen porrashuoneet rakennettiin aikaisempaa pienempinä ja vaatimattomampina. Portaiden teollisesti valmistetut vakiotyypit yleistyivät. Sotienjälkeisen ajan porrashuoneissa hissin sijoittamista haittaa tilan puute. Tavallisin porrashuonetyyppi oli suora kaksivartinen porras, jossa ensimmäinen asuinkerros on puoli kerrosta tai vähemmän sisäänkäyntitason yläpuolella. Hissin sijoittaminen kaksivartisen portaan keskelle kaventamalla portaita on mahdollista vain pelastustoimen luvalla. Läpikuljettava hissi yhdistää sisäänkäynnin ja käynnin asuntoihin esteettömästi, vaikka nämä sijaitsevatkin eri puolilla portaita.

Usein parempi ratkaisu on läpikuljettava hissi, joka sijoitetaan toisen porrassyöksyn kohdalle porrashuoneen ulkopuolelle – jos tämä on mahdollista. Kun kerrostasanne on ulkoseinää vasten, voidaan itse hissi sijoittaa rakennusrungon ulkopuolelle. Uusi rakennusosa voidaan toteuttaa paikalla normaalin rakentamismenettelyn mukaisesti. Markkinoilla on myös hissi- tai porrastorneja, jotka voidaan asentaa täysin valmiina tilaelementteinä paikalleen talon kylkeen tai sisälle. Hissin sijoittaminen asuntojen kohdalle on uudessa rakennuskannassa vaikeampaa kuin vanhemmassa, sillä asunnot ovat pienempiä.

Hissityypit

Uudisrakennuksiin tarkoitetut hissityypit soveltuvat vain harvoin jälkiasennushisseiksi niiden suuren tilantarpeen vuoksi. Eniten jälkiasennetaan hydrauli-, köysi- tai ketjuhissejä.

Etuna hydraulitekniikkaan perustuvissa niin sanotuissa mini- ja kaitahisseissä on, että ne vaativat niin kuilun ylä- kuin alatilassakin vain pienen suojaetäisyyden. Tämä johtuu suojalaitteista sekä hissin hitaudesta. Konehuonetta ei tarvitse sijoittaa välittömästi hissikuilun yhteyteen. Minihissi on mitoitukseltaan liikuntaesteisille sopiva, kaitahissiin mahtuu jo ambulanssipaarikin.

Konehuoneeton köysihissi on energiataloudellisesti ja ekologisesti hydraulihissiä parempi. Kuilun ja hissikorin hyötysuhde ei kuitenkaan ole yhtä hyvä kuin mini- ja kaitahississä. Konehuoneettoman ketjuhissin hyötysuhde taas on hyvä, ja sen asennus onnistuu ahtaaseenkin tilaan. Toisin kuin edellä mainituissa hissityypeissä, hissin itsekantava kuilu on sen kiinteä osa. Hissityypin heikkous on edellä mainittuja hissityyppejä suurempi käyntiääni, mistä syystä kuilut ovat aina lasiverhoiltuja tai umpinaisia.

Arkkitehtonisten tekijöiden huomioiminen

Kun hissi tai porrashuoneen laajennus tehdään rakennuksen rungon ulkopuolelle, tulee ratkaisu aina tutkia yhteistyössä kaavoittajan kanssa, tarvittaessa poikkeamismenettelynä. Tässä tapauksessa tulee aina eteen kysymys siitä, täytyykö uuden rakennusosan sopeutua vai erottua olemassa olevasta rakennuksesta. Suunnittelun ja viranomaisneuvottelujen edetessä ratkaistaan, käytetäänkö rakennusrungosta selkeästi erottuvia materiaaleja ja muotoja vai sovitetaanko uusi rakennusosa kiinteäksi osaksi rakennusta. Sama kysymys voidaan esittää myös itse porrashuoneen arkkitehtuuriin kajottaessa. Tilallista vaikutusta ja yksityiskohtia mietittäessä on otettava huomioon alkuperäisen rakennuksen ominaispiirteet.

Hissihankkeen kustannukset

Hissi on kallis investointi, mutta se myös nostaa kiinteistön arvoa. Kustannukset vaihtelevat huomattavasti lähtökohdista ja ratkaisusta riippuen. Hankala kysymys on ollut se, miten kustannukset jaetaan asuntojen kesken. Esimerkiksi Helsingin hissiprojektissa on kehitetty erilaisia kustannusten jakomalleja. Kustannukset voidaan jakaa vastikkeiden suhteessa. Yksi ratkaisu on jakaa ne kullekin asunnolle noustavien porrasaskelmien lukumäärän suhteessa samassa kerroksessa sijaitsevien asuntojen kesken asuntopinta-alojen suhteessa.

Julkaistu 18.11.2010 klo 11.07, päivitetty 9.12.2017 klo 8.20