Hyppää sisältöön

Huolto pidentää ikää

Minna Lukander

Oikein painottunut ja järkevä ylläpito pidentää rakennuksen ikää ja säilyttää sen arvon ja ominaisuudet.

Puutalo
© Kuva: Hanna Tiira.

Hyvin hoidettu rakennus voi olla lähes ikuinen eikä tule elinkaarensa päähän kuten ihminen. Eri rakennusosilla toki on elinkaarensa, jota kutakin voidaan pidentää hyvällä huolenpidolla. Pienet vauriot kannattaa korjata ennen kuin niistä tulee isoja.

Välinpitämättömyys huoltotoimissa tai väärin toteutettu korjaus voi aiheuttaa nopeasti rakenteiden laajoja vaurioitumisia.

Rakennuksen ylläpito on huoltamista ja korjaamista

Talon huolto ja korjaus onnistuu parhaiten silloin, kun talo on tuttu. Rakennuksen hyvään ylläpitoon kuuluu sen kunnon ja huolto- ja korjaustarpeiden selvittäminen.

1940-luvun rakennuksen interiöörissä viehättää alkuperäisyys jopa sähköasenneuksissa. Minna Lukander
1940-luvun rakennuksen interiöörissä viehättää alkuperäisyys jopa sähköasenneuksissa. © Kuva: Minna Lukander.

Rakennuksen huoltaminen on säännöllistä toimintaa, jolla pidetään rakennus ja sen olosuhteet kunnossa. Huoltoa on teknisten järjestelmien hoito, rakennusosien hoito ja puhdistaminen, viallisten osien korjaaminen, siivous ja ulkoalueiden hoito.

Korjaustarpeiden selvittämiseksi ja korjaussuunnitelmien laatimisen avuksi on kehitetty erilaisia kuntoarviointi- ja kuntotutkimusmenetelmiä. Kuntotutkimusten perusteella toimenpiteet tulee jaotella kiireellisyysjärjestykseen. Joillekin vaurioille riittää seuranta, jolloin selviää eteneekö vaurio jatkuvasti vai onko se kerralla syntynyt ja muuttumaton.  Halkeama kivijalassa saattaa samalla saattaa selvittää vaurion syyn. Kun syy on selvillä, se poistetaan, mikäli mahdollista, ja korjataan vaurioitunut rakennusosa.

Korjaustarpeet kannattaa luokitella

Havaitut korjaustarpeet kannattaa jakaa kolmeen luokkaan: 1) välttämättömät rakenteiden toiminnan, turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta, 2) toiminnalliset tarpeet eli rakennuksen ominaisuuksien tai tilojen muuttaminen vastaamaan käyttäjän toiveita, 3) esteettiset korjaukset kuten kuluneet pinnat tai epämuodikkaat tapetit.

Välttämättömät korjaukset on tehtävä, mutta juuri hankittuun vanhaan taloon ja sen historiaan tulisi tutustua huolella ja tunnustellen. Hyvä tapa olisi asua vanhaa rakennusta ensin vaikka vuoden verran ja seurata ja miettiä mitä kunnostustoimenpiteitä tarvitaan ja kuinka ne tehdään.

Kuluminen ja ikääntyminen kuuluvat rakennuksiin

Hyvin usein nykyisin korjaaminen on oikeastaan muuttamista. Rakennus sellaisenaan ei täytä asukkaan tarpeita esim. tilajaoltaan ja etenkään sisustusratkaisuiltaan. Toiminnallisten muutostarpeiden osalta kannattaakin pohtia, voisiko itse opetella toimimaan rakennuksen ehdoilla eikä aina muuttaa rakennusta. Muutoskorjaamisen kiireessä tulee helposti hävitettyä sellaista, mikä olisikin ollut kaunista, alkuperäistä ja hienovaraisesti korjattavissa. On muistettava, että kuluminen ei välttämättä ole korjaamista edellyttävä vaurio vaan joskus kaunista ajan patinaa.

Kuluminen ja ikääntyminen kuuluvat rakennuksiin ja aina lopulta tulee eteen tilanteita, joissa korjaamiseen on pakko ryhtyä. Kulumisen korjaamisessa vaarana on se, että perinteisten ja tunnettujen ratkaisuiden sijasta käytetään uutta parannettua menetelmää pidemmän käyttöiän toivossa. Uusista ja ns. huoltovapaista materiaaleista ei useinkaan ole pitkän aikavälin kokemusta. Jotkut aikanaan huoltovapaina myydyt materiaalit ovat osoittautuneet vaurioituessaan lähes mahdottomiksi korjata. Pahimmissa tapauksissa uudet materiaalit ovat lisäksi tehneet enemmän vahinkoa rakenteissa kuin pidentäneet käyttöikää. Kaikessa korjaamisessa olisikin hyvä käyttää samoja materiaaleja ja menetelmiä kuin korjauksen kohteena olevassa rakennusosassa. Siten vältetään riskit. Uutuudet kuuluvat uudisrakentamiseen, ja muodikas uutuus on huomenna vanhanaikainen.

Mikään korjaus ei myöskään ole lopullinen, vaan osa jatkumoa. Korjauksen tulisi siksi olla korjattavissa, ja ratkaisut, jotka on myöhemmin mahdotonta poistaa, ovat arveluttavia.

Kunnossa olevaa ei kannata korjata ja korjattavissa olevaa ei kannata uusia.  Myös paikkakorjaus on todella hyvä korjaamisen tapa, sillä mitä enemmän alkuperäistä materiaalia poistetaan, sitä enemmän historiallista arvoa menetetään. Uusi voi olla vanhan näköinen mutta se ei voi olla vanha.

Talo tarvitsee käyttö- ja huolto-ohjeen

Seinän maalaus
© Kuva: Minna Lukander

Oma talo on useimman ihmisen elämän suurin hankinta. Siitä huolimatta vain harvalla pientalon omistajalla on talostaan käyttö- ja huolto-ohje, josta ilmenee kiinteistön perustietojen lisäksi käyttöohjeet, huolto- ja kunnossapitosuunnitelma sekä tehtyjen korjausten ajankohta. Onkin tavallista, että pientalon omistajan auton huoltokirja on ajan tasalla, mutta taloa koskevat huollot ovat dokumentoimatta.

Käyttö- ja huolto-ohje edellytetään vuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaikilta uudisrakennuksilta sekä luvanvaraisten korjausten yhteydessä. Tavallisesti käyttö- ja huolto-ohjeen sijasta puhutaan huoltokirjasta.

Käyttö- ja huolto-ohje on suositeltavaa laatia myös jälkikäteen jo olemassa olevaan rakennukseen.

Millainen on hyvä omakotitalon käyttö- ja huolto-ohje?

Markkinoilla on omakotitalojen huoltokirjatiedostopohjia.

Omakotitalon käyttö- ja huolto-ohjeissa on tärkeää, että siihen on kirjattu kiinteistön perustietojen lisäksi tiedot käytetyistä rakenteista, taloteknisistä järjestelmistä ja erityisjärjestelmistä. Huoltokirjaan liitetään myös tuoteselosteet käytetyistä materiaaleista, erityisesti niistä materiaaleista, joilla on vaikutusta rakenteiden kestävyyteen ja toimivuuteen (esimerkiksi vedeneristystuotteet ja maalit).

Huoltokirjassa kuvataan selkeästi lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien käyttö sekä niille suunnitellut ja toteutetut huoltotoimenpiteet. Tärkeää on myös esittää rakennuksen terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvät käyttö- ja huolto-ohjeet. Koska omakotitalon vanhetessa tarkastusten, huoltojen ja kunnossapidon tarve lisääntyy, huoltokalenteri ja kunnossapitosuunnitelma ovat olennaisia huoltokirjan osia. Onkin suositeltavaa tehdä rakennukselle pitkäjänteinen kunnossapitosuunnitelma. Sen laatimisessa apuna on rakennuksesta laadittava kuntoarvio tai tarkempi kuntotutkimus, jonka laatii alan ammattilainen.

Omakotitalon huoltokirjassa esitetään myös toiminta poikkeustilanteissa, kuten vesivahingon tai tulipalon tapahtuessa. Lisäksi on varmistettava, että kaikki talon asukkaat ovat tietoisia näistä toimintatavoista.

Tulevaisuudessa on luontevaa liittää rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen yhteyteen energiatodistus.

Julkaistu 18.11.2010 klo 15.27, päivitetty 26.11.2017 klo 12.08