Ilana Rimón
Julkisia muistomerkkejä ei pystytetä turhaan. Ne kohoavat maisemaan usein suurella panostuksella, tärkeinä pidettyjen henkilöiden tai tapahtumien kunniaksi. Vuosien saatossa alkuperäinen tarkoitus tai kuvatut aiheet saattavat vähitellen jäädä unholaan ja itse teos muuttua lähes näkymättömäksi.
Mitä kaikkea julkiset veistokset kertovatkaan ympäristön ja siinä eläneiden ihmisten menneistä vaiheista, arvoista ja elämästä, kun lähdetään varta vasten niitä tutkimaan?
Julkiset veistokset ovat taidetta, jota löytyy melkein kaikkialta, jota voi ihailla ilmaiseksi ja joka kertoo paikkakunnan historiasta ja elämänmenosta. Sari Kasper Hyvinkään Kaupunkisillan päiväkodista on ottanut lasten kanssa julkiset taideteokset haltuun. Päiväkotiryhmä tekee viikoittain iloisia retkiä tutustuen lähiympäristöön. Kohteisiin on kuljettu pääosin kävellen ja matkalla on pysähdelty ja keskusteltu esimerkiksi kadunnimistä ja niiden merkityksestä tai historiasta.
Ryhmä on tutkinut tarkasti juuri lähiseudun julkisia veistoksia. Hyvinkään Kirjastoaukiolla olevan Hitsaajat-teoksen ympärillä on tarkasteltu kunnioittavasti teoksen hahmoja, Hyvinkään taidemuseon edessä oleva Pyöräilevä karhu on saanut kyydittäviä sekä Ovi-teos osakseen ihmetystä, miksi se on kiinni.
Keskustelu lasten kanssa julkisista veistoksista, niiden asettelusta ja aiheesta, on Sarin mukaan ollut mitä mielenkiintoisinta. Hän haluaa toiminnalla avata lasten silmiä katsomaan teoksia yhtenä osana lähiympäristöä ja tuntemaan, että ne on tehty asukkaiden iloksi, kaunistamaan ympäristöä ja kertomaan omaa tarinaansa.
Pohjois-Karjalassa sanataideopettaja Pia Paanasen ja kuvataiteilija Eija Kokon PatsasKatsastus -työpajasta ovat saaneet nauttia myös monet alueen esikoululaiset.
Työpajassa lähistöltä valitaan kiehtova muistomerkki ja tehdään sen luo katsastusretki. Veistosta tutkitaan ja tunnustellaan, siihen liittyviä teemoja käydään läpi ja keskustellaan yhdessä.
Lapsia patsasta ihmettelemässä. © Kuva: Pia Paananen.
Yhdessä pohditaan veistosten tarinoita: Miksi ne on pystytetty ja mitä niillä halutaan kertoa? Jos hahmot osaisivat puhua, mitä ne sanoisivat? Miten teoksen aihe liittyy omien vanhempien ja isovanhempien elämään? Pienten draamakohtausten avulla näytellään veistosten esittämiä tilanteita. Vähitellen kiviset ja metalliset rakennelmat alkavat elää.
Retken jälkeen päästään askartelemaan. Aaltopahvista ja pahvinpalasista saa kukin toteuttaa oman reliefin retken innoittaman aiheen pohjalta. Reliefin aiheelle laaditaan myös runo tai oodi, eskarilaisten kanssa usein ryhmäsadutustekniikalla. Mitä omalle reliefille halutaan sanoa tai mikä on sen sanoma? Reliefikokonaisuuden voi ripustaa vaikka yhteisen tilan ikkunaan sekä silmän iloksi että kertomaan aiheista, jotka ovat lapsille tärkeitä.
Pohjois-Karjalassa myös seudun kuvataiteilijat ja kotiseutuyhdistykset ovat olleet mielellään pajoissa mukana, kertomassa veistosten ja muistomerkkien historiasta, aiheista, valmistustekniikasta ja taiteellisesta merkityksestä.
Lisätietoja: Patsaita katsastamassa (Nurkantakana.fi)