Ilana Rimón
Fanjunkars rakennettiin sotilastorpaksi 1800-luvun alussa Sjundbyn kartanon maille, Kuninkaantien pohjoisen linjauksen varteen. Taloon kuuluivat omat piharakennukset sekä puutarha runsaine kukkaistutuksineen ja hyötytarhoineen. Vuosina 1863–1871 talo toimi kotina nuorelle Aleksis Stenvallille. Suomalaista kirjailijanimeä Kivi käyttänyt Stenvall loi Fanjunkarsin kamarissa romaaninsa Seitsemän veljestä sekä keskeiset näytelmänsä ja runonsa.
Fanjunkars. © Kuva: Aleksis Kiven koulu.
Lönnqvistin suvun sammuttua torppa sai uusia asukkaita. Talossa toimi pitkään myös Siuntion ruotsinkielinen koulu, kunnes Sjundbyn kartanonherra lahjoitti sen paikalliselle kotiseutuyhdistykselle. Hembygdens Vänner i Sjundeå perusti taloon Kiven kotimuseon 1934.
Siuntion asemanseudun jäätyä Porkkalan vuokra-alueelle 1944 myös museo oli jätettävä ja irtaimisto evakuoitava. Porkkalan palauduttua 1956 kävi ilmi, että museo oli tuhottu kivijalkaa myöten. Paikkaa koristi pitkään vain muistolaatta, kunnes vuonna 2002 perustettiin säätiö edistämään Fanjunkarsin uudelleenrakentamista. Pian nousi tontille Uusi Fanjunkars, rakennettuna perinteisin menetelmin ja 1800-luvun mallin mukaan.
Uusi Fanjunkars vihittiin 2006 Siuntion kunnan kulttuuritaloksi ja Aleksis Kiven kotimuseoksi. Nyt tunnelmallisessa salissa järjestetään tapahtumia, juhlia ja erilaisia kokoontumisia.
Juhlitaan synttäreitä!
Aleksis Kiven syntymäpäiväkulkue. © Kuva: Aleksis Kiven koulu.
”Synttäritempauksesta voi tehdä hyvin näyttävän, jolloin se lähes varmasti kiinnostaa paikallista mediaa. Olkaa aktiivisesti yhteydessä tiedotusvälineisiin! Samalla voi nostaa esiin sekä oman paikkakunnan historiaa ja merkkihenkilöitä että kulttuuriperintökasvatusta.” – Hilkka Toivonen, Pro Fanjunkars -säätiö
Kotimuseon naapurissa, vain sadan metrin päässä sijaitsee Aleksis Kiven yhtenäiskoulu. Syksyllä 2014 koulun yhdeksäsluokkalaiset halusivat juhlia Kiven syntymäpäivää ja tuoda lähiseutunsa kulttuuriperintöä esiin. Eikä aikaakaan, kun museon ja koulun tiet kohtasivat. Pro Fanjunkars -säätiön sihteeri Hilkka Toivonen oli erittäin mielissään yhteistyöstä, olihan heillä yhteinen tavoite kasvattaa seudun lapset kokemaan Fanjunkars ja museo omikseen.
Kotimuseo on vuosien mittaan tehnyt paljon työtä kulttuuriympäristökasvatuksen kentällä. Kunnan päiväkotien ja koulujen väkeä on pienestä asti kutsuttu ihmettelemään Fanjunkarsia ja tutustumaan Kiven elämään. Tavanomaisten opastettujen kierrosten lisäksi lasten kanssa on kuvattu elokuvaa, pidetty perinneleikkihetkiä, kokoonnuttu eväsretkille puutarhaan ja järjestetty jopa koulukuvaukset. Syntymäpäiväjuhla sopi mainiosti joukon jatkoksi.
Aikaa juhlan ja performanssin valmisteluun oli vain pari viikkoa. Liikkeelle lähdettiin miettimällä, mitä syntymäpäivien peruskaavaan kuuluu. Mukaan haluttiin juhlavieraita, laulua, puheita ja muuta ohjelmaa sekä tietenkin kakkua. Valmistelutyöstä riitti jokaiselle jotakin. Osa valikoi Kiven tekstejä ja niihin sävellettyä musiikkia ohjemaa varten. Kakkujen valmistuksesta vastasi kakkutiimi.
Aleksis Kiven syntymäpäivien viettoa Fanjunkarsissa. © Kuva: Aleksis Kiven koulu.
Myös päivänsankarin olisi tietenkin oltava paikalla. Aidonkokoinen Pahvi-Aleksis sai muotonsa Pilvilinnan, koulun kuvataideluokan, lattialla ja kasvonpiirteet toteutettiin Albert Edelfeltin maalauksen mukaan.
Lokakuun 10. päivänä Kiveä juhlittiin ensin koulun ruokalassa lauluin ja syntymäpäiväkakulla herkutellen. Seuraavaksi oli luvassa juhlakulkue, jossa Pahvi-Aleksis kannettiin kultatuolissa kylänraittia pitkin koululta museolle. Tienvarrelle kerääntyi kiinnostunutta yleisöä seuraamaan juhlakulkuetta.
Perillä museon salissa olivat pöydät katettuina, ja kestit saattoivat alkaa. Aluksi kohotettiin malja kansalliskirjailijan kunniaksi, minkä jälkeen oli herkkujen ja onnittelulaulujen aika. Juhlaa sulostuttivat Kiven inspiroimat musiikki- ja lausuntaesitykset. Hilkka kertoi juhlaväelle Kiven elämästä Fanjunkarsissa. Erilaisen koulupäivän jälkeen kotiin lähti museolta rentoutunut ja tyytyväinen joukko.