Hyppää sisältöön

Arkimaisemia junan ikkunasta

Teksti ja kuvat: Tuija Mikkonen, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö 

Kaksi toisissaan kiinni olevaa junavaunua odottaa matkustajia asemalla.
Juna vie ja juna tuo. Juna on myös väline maisemien tarkkailuun. © Kuva: Tuija Mikkonen

Poikkeustilanteen vuoksi junalla matkustamisestakin on tullut harvinaista herkkua. Niinpä tarkkailin 31.5.2020 tutun Vaasa-Helsinki-reitin varrella vilahtelevia maisemia uutuuden viehätyksellä. Miltä junan ikkunasta vilistävät näkymät näyttävät? Miten maisemat muuttuvat Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Hämeen kautta Uudellemaalle siirryttäessä? Tai muuttuvatko oikeastaan suurestikaan? Millaisia ovat kaupunkien arkimaisemat? Kuvasin junan ikkunasta näkemääni ja koostin kuvista käsillä olevan kuvareportaasin. Kannustan muitakin tarkkailemaan näkemäänsä ja miettimään, miksi kulttuuriympäristö ja maisemat näyttävät juuri siltä, miltä näyttävät.

 

Vanha puusta rakennettu punakattoinen asema kauniina kesäpäivänä.

Suuri osa rautatieasemistamme ovat jääneet pois liikenteen käytöstä. Tervajoen rautatieasema Isossakyrössä on Seinäjoki-Vaasa rataosuuden ainoa väliasema, jolla matkustajajunat pysähtyvät. Asemarakennus valmistui vuonna 1883 tyyppipiirustusten mukaan ja sen laajennus vuonna 1905 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan. Näitä 1800-luvun lopun puurakenteisia asemarakennuksia on vielä runsaasti rataverkoston varrella – useat niistä jo uusissa käyttötarkoituksissa. 

 

Vehreillä puilla reunustettu Kyröjoki kauniina kesäpäivänä.

Vesi on tärkeä elementti suomalaisessa maisemassa. Kyrönjoki on Etelä-Pohjanmaan suurin ja ehkä tunnetuin joki. Se saa alkunsa Kurikasta ja laskee Perämereen Vassorinlahdessa Mustasaaressa. Kyrönjokivarsi ja eteläpohjalaiset viljelylakeudet on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta ja Kyrönjokilaakso on myös valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.   

 

Vehreää peltoa kauniina kesäpäivänä. Reunemmalla puustoa, jonka keskellä on pieni mökki.

Viljelylakeuteen kuuluvat erottamattomasti ladot. Ne ovat muisto perinteisestä maataloudesta. Ennen ladoissa säilytettiin heinää sekä muita ihmisille ja karjalle tarpeellisia varastoja talven yli. Nykyisin ladot toimivat esimerkiksi puu- ja konevajoina. Latojen määrä on maatalouden muutosten myötä vähentynyt merkittävästi. Niiden pelastaminen ja käyttö on tärkeää, että emme kadota tätä tärkeää maaseudun rakennettua kulttuuriympäristöä.

 

Maalaismaisema, jossa taka-alalla puita ja peltoa. Etualalla peltotie ja puskia. Kaunis kesäpäivä.

Alkukesästä voikukat leviävät mattona tien varsilla ja lehvistö alkaa vihertyä. Kevään tuoreus antaa kumpuilevalla maastolle erityistä hentoa viehätystä. Tienvarsilla ja ojikoissa kasvaa hoitamatonta pensaikkoa. Maiseman hoito edistää kulttuurimaiseman elinvoimaisuutta sekä ylläpitää ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Ympäristöministeriön vetämässä Helmi-ohjelmassa pyritään löytämään ja palauttamaan perinnebiotooppeja, kuten hakamaita ja luonnonlaitumia luonnon monimuotoisuuden keitaiksi. 

 

Radanvarsi, jota kehystää värikäs meluaita. Takana rakenteilla olevia eri värisiä moderneja taloja.

Vilkasliikenteiset radanvarret erotetaan meluesteellä lähellä sijaitsevasta asutuksesta. Tampereella meluaita on maisemallinen elementti uudistuvassa kaupunkirakenteessa. Visuaalinen meluaita on kuin junamatkustajille väläytettävä käyntikortti. 

 

Radanvarsi, jota reunustaa värikäs meluaita. Meluaidassa pieniä graffitteja. Taka-alalla vanha tiilinen graffiteiden peittämä tehdasrakennus.

Hylätyt teollisuusrakennukset saavat graffititaiteilijat liikkeelle, kuten Pispalan feiminä tunnetulla alueella Tampereen Santalahdessa. Kattohuopatehtaan (1885) eteläfasadi näkyy meluesteenkin yli junan ikkunasta. Tampereella on katutaidetta edistetty myös määrätietoisesti. Pispalan ja Santalahden välitse kulkevan junan ikkunasta voi ihastella eteläpuolella kohoavaa historiallista Pispalan puutaloaluetta, joka aikoinaan rakentui ajalle tyypillisesti ilman kaavaa tai kokonaissuunnitelmaa. Tampereen teollisuushistoriallinen keskusta on kansallismaisema ja kaupungin kulttuurinen ydin ja identiteetin kantaja.   

 

Radanvarsi, jonka takana modernia teollisuustyylistä uudisrakennusta. Takana nostokurki ja kirkas taivas.

Rakennustyömaan lomitse pilkottaa Näsijärvi. Uudisrakentamisen myötä yhä useampi tamperelainen pääsee ihastelemaan järvimaisemaa kotikulmillaan. On kuitenkin hyvä säilyttää julkinen rantaraitti kaikkien käytössä. Tampereen kaupunki kasvaa ja urbaani maisema muuttuu, mutta paikan henki nousee fyysisestä ja henkisestä kulttuuriperinnöstä.    

 

Tiheää ohutta koivikkoa kirkkaan vihreällä nurmella.

Silmä lepää vehreyteensä puhkeavassa koivikossa. Koivu on Suomen kolmanneksi yleisin puu männyn ja kuusen jälkeen. Metsät peittävät noin 75% Suomen maapinta-alasta. Junamatkan aikana huomaa, kuinka Pohjanmaalla kevät vielä hetken viipyilee, kun taas Etelä-Suomessa vihreys on jo huipussaan.

 

Ratakiskoja pinossa. Taustalla hakattua metsää kesäpäivänä.

Radan varressa näkyy siellä täällä hakattuja metsiköitä. Arjen maisemaa tämänkin. Keskeneräinen ratatyömaa muistuttaa poikkeusolojen keskellä siitä, kuinka arki ja elämä hiljalleen jatkuvat. Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaan maisema tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. Kansainvälisenä maisemapäivänä kannustetaan ihmisiä tarkkailemaan ja valokuvaamaan omia arkimaisemiaan.  

 

Peltoa, jota reunustaa metsikkö. Kaunis kesäpäivä.

Orastavan peltoaukean keskellä on pieniä kivikkoisia puustolämpäreitä. Onko kyse umpeenkasvaneesta muinaisjäännöksestä, pellolta kasattujen kivien kasasta vai isohkosta yksittäisestä kivestä? Ihmisen toiminnasta syntyneitä maalla tai vedessä säilyneet jäännökset, rakenteet, kerrostumat ja löydöt ovat arkeologista kulttuuriperintöämme.   

 

Vehreää peltoa. Taustalla kaksi pientä mökkiä ja metsää.

Maaseudulla on paljon vakituisesta asuinkäytöstä poisjääneitä tiloja ja taloja, kuten ehkä tämäkin kuvan pieni pihapiiri. Taustalla on hakattua metsää. Pellot näyttävän kuitenkin olevan pääosin viljelyksessä. Suomen ympäristökeskuksen tuoreen luokituksen mukaan 72% suomalaisista asuu kaupunkialueilla, mutta mm. mökkien kysyntä on ollut nousussa koronakevään 2020 aikana. 

 

Radalla tavaravaunu, jossa on tukkeja pinottuna odottaa lähtöä. Kaunis kesäpäivä.

Rautatieasemille kasautuu valtavia tukkipinoja odottamaan kuljetusta tuotantolaitoksille. Metsien taloudellinen merkitys on Suomelle suuri. Suomessa puun hyödyntämisellä onkin pitkät perinteet. Sitä käytetään paperin ja pakkausten valmistuksessa, rakennus- ja sisustusmateriaalina sekä energiantuotannossa. Nykyisin puuta hyödynnetään myös monien muiden arkipäiväisten tuotteiden, kuten kosmetiikan, lääkkeiden ja elintarvikkeiden valmistuksessa. Puun käyttöä rakennusteollisuudessa on määrätietoisesti lisätty mm. puurakentamisohjelman välityksellä. Metsät ovat ihmisille tärkeitä virkistyspaikkoja, mikä on huomattu erityisesti koronapandemian erityisolosuhteiden aikana.   

 

Sähköjakokeskus halkoo kirkkaan sinistä taivasta. Etualalla matalia puita ja pensaita.

Nykyaikainen elämä tarvitsee sähköä ja energiaa. Joskus voimajohtolinjat halkovat myös merkittäviä maisema-alueita. Voimalinjojen alusmaita on otettu hyötykäyttöön ja ne toimivat esimerkiksi viljely- tai riistapeltoina sekä kuusien kasvatusalueina. Suurin osa johtolinjojen alla olevista maista on kuitenkin luonnontilassa. Voimalinjojen alueita voi hyödyntää myös perinnebiotooppien hoidossa.   

 

Louhittu kallio reunustaa radanvartta. Taustalla mäntyjä ja koivuja.

Rautatielinja on rakennettava tasaiselle alustalle, joten väylälle osuvat kalliot on poistettava. Samalla avautuu katseltavaksi kallioperän rakenne ja kivilajit. Louhittu kivi tuo maisemaan kolmiulotteisuutta ja jännittäviä pintoja.

 

Tikkurilan moderni asema kauuniina kesäpäivänä.

Tikkurilan liike- ja matkakeskus Dixi on uuden aikakauden rautatieasema (Lahdelma & Mahlamäki Arkkitehdit, 2017). Se on muuttanut Tikkurilan keskustaa ja on osa laajempaa taajaman muutosta. Suuren rakennuksen sovittaminen hyvin tiukkaan paikkaan on kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti vaativaa. Arkkitehtuurissa näkyy moderni muotokieli. 

 

Helsingin Tokoinranta ja Hakaniemi radalta päin kuvattuna. Kaunis kesäpäivä.

Helsinkiin saavuttaessa avautuu itään näkymä Eläintarhan lahdelle Hakaniemeen ja Siltasaareen. Hakaniemessä eri aikakausien arkkitehtuurityylit toimivat kontrastina toisilleen ja kertovat tarinaa Helsingin historiasta. Tätä maisemaa katsoessa ei kuitenkaan välttämättä uskoisi, että Hakaniemi oli nimensä mukaisesti 1800-luvulle asti rauhallista laidunmaata.  

Tekstiä toimittanut Johanna Sokka

Lisälukemista: 


Rautatien esteettinen kokemus, Mikko Itälahti: 
https://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Artikkelit/Liikenteen_ymparistot/Rautatien_esteettinen_kokemus_ja_sen_muu(37695)

Aseman paikka – terminaalit yhdyskunnan rakenteessa, Heikki Kukkonen: 
https://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Artikkelit/Liikenteen_ymparistot/Aseman_paikka__terminaalit_yhdyskunnan_r(37690) 

Muuttuva maalaismaisema:
www.muuttuvamaalaismaisema.fi 

Maisema – opas arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön suunnitteluun:
https://www.maajakotitalousnaiset.fi/sisalto/maisema-opas-arvokkaiden-maisema-alueiden-maankayton-suunnitteluun-landskap-guide-planering

Väyläviraston rautatieasemia koskevia julkaisuja: 
https://www.doria.fi/discover?query=rautatieasema&scope=10024%2F120884


 

Julkaistu 15.6.2020 klo 13.32, päivitetty 1.7.2020 klo 9.05