Nokian Siuron kosken voimalaitos. Vanhat tehdasalueet ovat Pirkanmaalla osa kulttuuriympäristöä sekä maakunnan identiteettiä. © Kuva: Johanna Sokka
Teksti ja kuva: Johanna Sokka, ympäristöministeriö
Suomen maata värittää erilaisten kulttuuriympäristöjen kirjo. Tuntemattomaan paikkaan saapuessaan matkaaja voi tuntea tuulahduksen alueen omalaatuisesta kulttuurista ja uteliaisuus aluetta kohtaan herää. Vaikka vieraalla alueella erikoisuudet on helppo bongata, kannattaa samaa uteliaisuutta harjoittaa myös omassa kulttuuriympäristössään. Alueen identiteetti onkin hyvä tiedostaa, sillä sen arvostaminen sekä esille tuominen lisäävät alueen elinvoimaa ja hyvinvointia.
Identiteetti vetonaulana ja yhteisöllisyyden kasvattajana
Jokaisella alueella on omat erityispiirteensä ja tarinansa, jotka ovat identiteetin kannalta tärkeitä. Asukkaiden, yritysten ja matkailijoiden silmissä houkuttelevimpia ovatkin sellaiset alueet, joissa identiteetti heijastuu selkeästi alueen toiminnassa. Entisen tehdaskaupungin vanhoille tehdasrakennuksille uuden käyttötarkoituksen antaminen, maalaismarkkinoilla perinneruoan valmistaminen tai luonnonhelmassa sijaitsevalle alueelle luontokävelyjen järjestäminen ovat keinoja kertoa mielenkiintoista tarinaa alueesta. Niiden avulla voi herättää kiinnostuksen alueen elinvoiman kannalta tärkeissä kohderyhmissä.
Vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden lisäksi hyvin hoidetuttu kulttuuriympäristö lisää alueen asukkaiden hyvinvointia. Tämä ilmenee toukokuussa 2018 julkaistussa Kulttuuriympäristöstä elinvoimaa ja hyvinvointia maakuntiin -raportista. Ympäristöministeriön tilaaman ja aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n laatiman raportin mukaan kaupunkien kulttuuriympäristöt parantavat asukkaiden elämänlaatua lisäämällä sosiaalista kanssakäymistä ja yhteisöllisyyttä. Kulttuuriympäristöt ja niiden hoitamisen halu toimivat usein yhteisöllisen toiminnan alustana. Kun kulttuuriympäristön arvo ymmärretään koko asuinyhteisön keskuudessa, koetaan sen vaaliminen myös kollektiiviseksi vastuuksi.
Verkostoituminen kannattaa kulttuuriympäristötyössä
Alueen aktiivisuudesta ja onnistuneesta kulttuuriympäristötyöstä kannattaa kertoa laajemmalle yleisölle, sillä sosiaalisen median aikana verkostoituminen ja viestiminen on helpompaa kuin koskaan. Esimerkiksi Kymenlaakson ja Lapin maakunnat ovat hyödyntäneet alueidentiteettiä asukkaiden aktivoimisessa sekä kulttuuriympäristön hoitamisessa ja samalla viestineet onnistumisistaan.
Kulttuuriympäristöpalkinto Nutikka jaetaan joka toinen vuosi kulttuuriympäristöjen parissa esimerkillistä työtä tehneelle toimijalle. Palkintoa jakaa Kymenlaakson ympäristöpoliittinen neuvottelukunta. Ensimmäinen Nutikka-palkinto myönnettiin vuonna 2014 Kouvolaan, jossa rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnit oli hoidettu mallikkaasti. Vuoden 2016 palkinto jaettiin Stockforsin hiomoalueelle ja sen omistajalle mittavian entisöintitöiden ansiosta. Vuonna 2018 Nutikka-palkinto annettiin Haminan linnoituksen Wanhat talot ry:lle, joka on ylläpitänyt kulttuuriperintötietoutta mm. teettämällä kolmiulotteisen kaupunkimallin linnoituksen alueesta.
Nutikka-palkinto on tuonut julkisuutta alueen kulttuuriympäristöille. Lisäksi palkinto on herättänyt matkailijoiden kiinnostusta kohteesta, jonne palkinto on myönnetty mutta myös maakunnasta yleisesti.
• Kymenlaakson liitto, Nutikka-palkinto: https://www.kymenlaakso.fi/kymenlaakson-liitto/kulttuuri/nutikka
Saamelaismuseo Siida vaalii työllään Lapin maakunnan muusta kulttuurista poikkeavaa samelaiskulttuuria. Siida on pyrkinyt lisäämään saamelaiskäräjien ja ELY-keskuksten välistä yhteistyötä sekä jalkautunut alueen kuntiin kohdaten asukkaat kasvotusten. Nämä kohtaamiset ovat tärkeitä, sillä paikallisilla on paljon arvokasta kirjoittamatonta tietoa saamelaisesta kulttuuriympäristöstä. Siidan luoma vuoropuhelu onkin avannut viranomaisten ajattelua, josta esimerkkinä vuonna 2013 teetetty saamelaisalueen oma kulttuuriympäristöohjelma.
• Saamelaismuseo Siida: https://siida.fi/
Lisätietoja