Voimakkaat värit, helisevät pronssikorut ja taidokkaasti koristellut soljet olivat rautakaudella suomalaisten naisten mieleen. Kalevalaiset naiset pukeutuvat mielellään näiden pukujen pohjalta tehtyihin muinaispukuihin.
Sinivoittoinen Aino-puku tehtiin näyttämölle vuonna 1893 Kalevalan innostamana. Seuraavaksi valmistui Perniön muinaispuku, joka julkistettiin 1925 Pohjoismaisessa arkeologikongressissa. Kalevalan satavuotisjuhlaan tehtiin kirjailijan ja Kalevalaisten Naisten Liiton perustajan Elsa Heporaudan aloitteesta Tuukkalan muinaispuku. Kansatieteilijä Tyyni Vahterin suunnittelema Muinais-Karjalan puku oli suosittu sodan jälkeisinä vuosina.
Euran puku on arkeologi Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilanderin vuonna 1982 ennallistama Luistarin kalmiston viikinkiaikaisen haudan löydöistä. Sen teki tunnetuksi Presidentti Tarja Halonen itsenäisyyspäivän juhlassa vuonna 2001. Kalevalan 150-juhlaan valmistui Maskun puku, ja seuraavaksi arkeologi Jaana Riikosen ideoima Kaarinan puku.Tuukkalan löytöjen pohjalta tehtiin 1994 uusi rekonstruktio, Mikkelin muinaispuku. Nyt on tekeillä Jaana Riikosen työryhmän tieteellisesti perustelema Ravattulan muinaispuku rautakauden ja keskiajan taitteesta.
Tutustu videolta, miten muinaispuku puetaan.
Hyvää itsenäisyyspäivää!