Ruskeasuon siirtolapuutarha on valittu Vuoden 2018 kulttuuriympäristöksi

Uutinen 29.3.2018 klo 12.28
Ruskeasuon siirtolapuutarha ilmasta.
Vuoden 2018 kulttuuriympäristö, Ruskeasuon siirtolapuutarha. © Kuva: Ruskeasuon siirtolapuutarhayhdistys.

 

Ruskeasuon siirtolapuutarha Helsingissä on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokas viheralue, ja Maatiainen ry on valinnut sen Vuoden 2018 kulttuuriympäristöksi. Valintaan johtivat alueen merkittävien kulttuuriympäristöarvojen lisäksi siirtolapuutarhayhdistyksen jäsenten aktiivinen toimiminen sen ominaispiirteiden säilymiseksi sekä siirtolapuutarhaviljelyn perinteen eteenpäin välittämiseksi.

Vuonna 1918 perustettu Brunakärr koloniträdgård (Ruskeasuon siirtolapuutarha) on Helsingin ensimmäinen ja Suomen vanhin alkuperäisellä paikallaan sijaitseva siirtolapuutarha. Siirtolapuutarha-aate tuli Suomeen Saksasta 1900-luvun alussa. Siirtolapuutarhoilla oli tuolloin merkittävä sosiaalinen tehtävä kasvavan kaupungin vähävaraisille perheille tarkoitettuna mahdollisuutena vapaa-ajan viettoon ja puutarhaviljelyyn. Sota- ja pula-aikana niiden merkitys osana kaupunkilaisten ruokahuoltoa korostui. 

Ruskeasuon siirtolapuutarha-alueen omistaa Helsingin kaupunki, joka on vuokrannut maa-alueen Brunakärr koloniträdgårdsförening rf:lle (Ruskeasuon siirtolapuutarhayhdistys ry:lle). Ruskeasuolla on tänä päivänä 115 palstaa ja mökkiä, joista yksi on museomökki. Mökin omistajat eli yhdistyksen jäsenet vuokraavat palstansa yhdistykseltä.

Siirtolapuutarha on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa

Ruskeasuon puutarhojen tilarakenne noudattaa puutarhasuunnittelija Elisabeth Kochin 1920- ja 1930-luvuilla laatimia mallisuunnitelmia. Kuva: Camilla Rosengren
Ruskeasuon puutarhojen tilarakenne noudattaa puutarhasuunnittelija Elisabeth Kochin 1920- ja 1930-luvuilla laatimia mallisuunnitelmia. © Kuva: Camilla Rosengren.

Ruskeasuon siirtolapuutarha on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa pienine mökkeineen ja vaihtelevan kokoisine palstoineen. Valtaosa viehättävistä puutarhamajoista eli mökeistä on alkuperäisiä ja rakennettu ennen 1950-lukua, tosin monia on vuosien myötä laajennettu. Alueen rakentamista sekä palstojen käyttöä ja hoitoa säädellään kaupungin ja siirtolapuutarhayhdistyksen ohjeilla.

Suurimmassa osassa palstojen puutarhoista on säilynyt piirteitä niiden alkuperäisistä suoralinjaisista muodoista. Puutarhan vanhasta ruutujaosta on luovuttu vain uusien mökkien kohdalla. Monella palstalla viljellään edelleen vihanneksia ja juureksia, joskin monivuotiset kukkakasvit eli perennat, kesäkukat ja nurmikot ovat vallanneet alaa. Valtaosa kasvillisuudesta on tyypillistä 1900-luvun puolivälin lajistoa, mutta myös vanhempia perinteisiä lajeja näkyy kaikkialla.

Tänä vuonna sata vuotta täyttävä Ruskeasuon siirtolapuutarha elää edelleen aktiivista elämää tarjoamalla sen mökinomistajille ja heidän perheilleen puutarhanhoitoa ja rentoutumista sekä sosiaalista kanssakäymistä. Vierailijoille se antaa mahdollisuuden virkistäytyä nauttimalla lähes kaupungin keskustassa sijaitsevasta idyllisestä puistoalueesta. Ruskeasuon siirtolapuutarhan yhteisöllisyys ja vanhat perinteet jatkuvat yhä talkoopäivien, jäseniltojen ja kaikille avoimen jokavuotisen kesäjuhlan merkeissä.

Palkinnolla huomio suomalaisiin kulttuurimaisemiin

Maatiainen – Det lantliga kulturarvet ry on valtakunnallinen yhdistys, joka pyrkii säilyttämään vanhat viljely- ja koristekasvit sekä alkuperäiset kotieläinrodut eli maatiaiskasvit ja -eläimet. Lisäksi yhdistys vaalii kulttuurimaisemia. Valitsemalla vuosittain Vuoden perinnemaiseman tai kulttuuriympäristön Maatiainen ry haluaa kiinnittää huomiota arvokkaisiin suomalaisiin kulttuurimaisemiin sekä edistää niiden säilymistä.