Perinnemaisemaa haravoimassa – Talkooleirit hyvä tapa tutustua luontoon

Teksti ja kuvat: Tuija Mikkonen, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö

Jungfruskär Parainen, kuva Tuija Mikkonen.
 

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ja Metsähallituksen luontopalvelut järjestivät heinäkuussa 2018 viikon mittaisen talkooleirin Saaristomeren kansallispuistossa sijaitsevalla Houtskarin Jungfruskärillä. Vastaavia leirejä järjestetään saarella joka kesä sekä keväisin toinen hieman lyhyempi leiri.

Saaristomeren kansallispuisto on Suomen monimuotoisin kansallispuisto. Jungfruskär sijaitsee kansallispuiston luoteiskulmassa, keskellä Kihtiä. Se on Manner-Suomen läntisin saari. Saaren luonnon monimuotoisuus perustuu pääosin avoimiin ja puoliavoimiin luontotyyppeihin, kuten lehdesniittyihin, hakamaihin, ketoihin ja rantaniittyihin. Laidunnuksen vähentyessä maasto kasvaa vähitellen umpeen. Metsähallitus laatii kansallispuistoihin hoito- ja käyttösuunnitelmat ympäristöministeriön ohjauksessa sekä laatii myös niissä määritellyille perinnebiotoopeille toimenpidesuunnitelmat, joiden mukaisesti ne hoidetaan.

Talkootyön avulla alueita pidetään avoimina ja voidaan näin osittain korvata laidunnusta. Hoidon vuoksi saaren monimuotoisuus onkin vähitellen lisääntynyt. Saarella kasvaa muun muassa harvinaisia kämmekkälajeja, kuten seljankämmekkää. Muita saaren harvinaisuuksia ovat ahokirkiruoho, katkeralinnunruoho, lupikka ja vahasara, jotka viihtyvät kalkkipitoisessa maassa.

Kestävää maisemanhoitoa lehdesniityillä

Saaristomerelle ja Ahvenanmaan saaristolle tyypillinen lehdesniitty on esimerkki luonnon kestävästä hyödyntämisestä. Maassa kasvavan heinän lisäksi myös puiden lehtiä on käytetty eläinten rehuksi. Lehdesniityt tarjoavatkin ravintoa eläimille sekä niitetyn heinän, lehdeskerppujen että niityltä suoraan syötävän heinän muodossa.

Lehdesniitty syntyy siten, että alueelta on poistettu puita ja jätetty kasvamaan lehdestykseen sopivia puita, kuten leppää, koivua, tuomea, pihlajaa, haapaa, raitaa ja saarnea. Puiden harventamisella turvataan valon pääsy kasveille. Puiden lehdestys tapahtuu latvomalla puut 4-5 metrin korkeudelta 3-4 vuoden välein. Myös oksat poistetaan. Kun puun latva katkaistaan, kasvaa tilalle monihaarainen latvus. Kun lehdestäminen toistetaan säännöllisesti samalta korkeudelta, puun latvus säilyy ohutoksaisena ja runsashaaraisena. Noin 1-1,5 metrin pituiset leikatut oksat eli lehdekset kootaan kerpuiksi ja annetaan lampaille rehuksi. Lampaat syövät kerpuista lehdet. Varret on perinteisessä maataloudessa käytetty mm. sytykkeinä ja polttopuina. Koska lehdestys on käsityövaltaista ja siksi melkoisen kallis työvaihe, tehdään sitä nykyään vain kaikkein arvokkaimmilla perinnebiotoopeilla, kuten esimerkiksi tietyillä alueilla Jungfruskärissä.

Maisemanhoitotalkoot Jungfruskärissä Paraisilla, kuva Tuija Mikkonen.
 

Vuotuinen lehdesniityn hoito aloitetaan kevätsiivouksella, jolloin maahan pudonneet oksat ja lehdet haravoidaan ja kerätään pois. Näin maasta saadaan pois ravinteita, jotka muun muassa aiheuttavat voimakasravinteista maata vaativien kasvien, kuten nokkosen, kasvun. Lehdesniityllä heinä saa kasvaa alkukesän, jolloin myös niittykasvit pääsevät kasvamaan ja siementämään. Heinäkuussa heinä niitetään ja haravoidaan pois. Aiemmin niitto on tapahtunut käsin viikatteella, nykyään se tapahtuu koneellisesti. Niiton ja haravoinnin jälkeen karja pääsee lehdesniitylle syömään uutta kasvavaa heinää.

Jungfruskärin leiri kesällä 2018

Jungfruskär koostuu kolmesta saaresta. Talkootyöt tehtiin Storlandetin saarella, jossa leiripaikkana pidettiin entisen Bjonsin torpan pihapiiriä. Talkooleirin kohteena olivat lehdes- ja rantaniityt. Talkoolaisten päätehtävä oli haravoida ja kasata heinät, jotka Metsähallituksen työntekijät olivat koneellisesti leikanneet. Osa heinästä paalattiin vietäväksi lähisaaren lampaille ravinnoksi. Sekalaatuinen heinä alueilta, jonne paalauskone ei päässyt, koottiin pressujen avulla isoihin kasoihin, jotka poltettiin myöhemmin palovaroituskauden päätyttyä. Leirin aikana haravoitiin yhteensä 16 hehtaarin suuruiset alueet.

Maisemanhoitotalkoot Jungfruskärissä Paraisilla, kuva Tuija Mikkonen.
 

Metsissä ja hakamailla laidunsi 20 lammasta ja 19 nautaa. Lampaat syövät myös vesakkoa ja kosteikoissakin viihtyvät lehmät puolestaan ruovikkoa. Näin lampaat ja lehmät yhdessä hyödyntävät tasaisesti saaren eri osia. Haravoinnin jälkeen ne lasketaan syömään myös niitettyjä lehdes- ja rantaniittyjä.

Jungfruskärin leirillä Metsähallitus vastasi työnjohdosta, työkaluista ja majoituksesta, luonnonsuojelupiiri puolestaan huolehti ilmoittautumisesta ja ruokailusta mukaan lukien kokin palkkaus. Luonnonsuojelupiiri on saanut Varsinais-Suomen ELY-keskukselta saariston ympäristönhoidon avustusta, jolla katetaan ruokailusta aiheutuvia kuluja. Majoitus tapahtui vanhassa torpparakennuksessa ja puolustusvoimien aikaisessa vartiotuvassa. Halukkaat saivat yöpyä myös omissa teltoissaan. Työpäivä leirillä alkoi kahdeksalta aamulla ja päättyi viideltä iltapäivällä. Talkooleiriin sisältyi myös päiväretki Ahvenanmaan Kökariin.

Tärkeää vapaaehtoistyötä

Talkootyö on tärkeää perinnebiotooppien hoidossa, sillä esimerkiksi raivaus- ja haravointi ovat työvoimavaltaisia työvaiheita, joihin Metsähallituksella ei olisi riittävästi resursseja.

Talkootyö on myös hyvä tapa osallistujille tutustua maisemanhoitoon ja luonnon- ja kulttuuriarvoiltaan merkittäviin kohteisiin. Työskentely ei edellytä erityisiä taitoja. Itse koin ruumiillisen työn hyvänä vastapainona toimistotyölle.

Talkootyöllä on Suomessa pitkät perinteet maataloudessa ja yhdistystoiminnassa, joten maisemanhoitoleireillä ylläpidetään myös talkookulttuurin perintöä.

Tietoja artikkelia varten on antanut talkooleirin työnjohtaja, aluesuunnittelija Trygve Löfroth Metsähallituksesta.

Lue lisää:

Julkaistu 5.9.2018 klo 8.56, päivitetty 1.10.2018 klo 10.59