Olympiastadionin uudistuksessa tavoitellaan käytettävyyttä ja huomioidaan kulttuuriset arvot

Uutinen 21.3.2017 klo 11.12

Olympiastadionia on vuosikymmenten saatossa uudistettu useita kertoja. Vuonna 1938 valmistunut stadion sai tilapäisen laajennuksen peruuntuneisiin kisoihin 1940. Vuoden 1952 kisoihin stadionia laajennettiin sekä pysyvillä että tilapäisillä osilla. Kisojen jälkeen rakennusta on muutettu muun muassa toimisto- ja liikuntatarpeisiin. Stadionia on korjattu ja uudistettu yleisurheilun EM-kisoihin 1994 ja MM-kisoihin 2005. Parhaillaan käynnissä oleva kehittäminen on luonteva jatkumo aiemmille korjauksille ja muutoksille.

Olympiastadion
Väkeä menossa Olympiastadionille yleisurheilun maailmanmestaruuskisoihin vuonna 1983. © Kuva: Volker von Bonin, Museovirasto.

Olympiastadionin korjauskustannusten nousu viritti alkuvuodesta keskustelun, joka kytkeytyi muutenkin pinnalla olevaan keskusteluun julkisten rakennushankkeiden kustannuksista ja prosessin hallinnasta. Yhtenä juonteena näyttää olevan ajatus, että nimenomaan suojelu maksaa, ja Museovirasto sen kautta aiheuttaa yhteiskunnalle kohtuuttomia kustannuksia. Näin ei ole.

Korjaukset vastaavat muuttuviin tarpeisiin ja lisäävät käytettävyyttä

Olympiastadionin korjaamista ja kehittämistä on valmisteltu huolella ja ammattitaidolla. Tavoitteena on parantaa kaikille yhteisen areenan käytettävyyttä siten, että kulttuuriset ja arkkitehtonisetkin arvot otetaan huomioon. Uutta rakennettaessa haetaan korkeatasoisia mutta edullisia ratkaisuja, ja olevaa säästetään ja käytetään aina kun se on mahdollista.

Hanke on poikkeuksellisen vaativa suunnittelijoille, rakennuttajille, rakentajille ja rahoittajille. Rakennuksen tutkimuksilla on tarkennettu mahdollisia ratkaisuja. Säilyttäminen sinänsä ei maksa. Museoviraston roolina on ollut osallistuminen muutosten hallintaan siten, että keskeisille kulttuurihistoriallisille arvoille annetaan mahdollisuus välittyä tulevaisuuteen. Tämä on hankkeen kaikkien osapuolten, niin Stadion-säätiön, kaupungin kuin valtion yhteinen tavoite.

Suojelun sijaan kustannuksia syntyy erityisesti maanalaisten tilojen rakentamisesta, kattamisesta seurausvaikutuksineen, monikäyttöisyyden lisäämisestä sekä kansainvälisten järjestöjen olosuhdevaatimusten ja median tarpeiden huomioimisesta. Viimeksi mainittujen vaikutus hankkeen kustannuksiin on olennainen.

Olympiastadion on kansainvälisestikin arvostetuinta kulttuuriperintöämme

Olympiastadion on keskeistä kansallista ja arvostetuinta kansainvälistä kulttuuriperintöämme. Stadionin kehittäminen on osa kulttuuria, jolla olympiarakennuksia on tähän astikin vaalittu. Rakennukset Olympiakylää ja Kisakylää myöten on aikanaan tehty todellisiin tarpeisiin. Niitä ei ole ollut varaa olla käyttämättä, päinvastoin kuin näyttää käyvän viimeisten vuosikymmenten kisakaupunkien areenoille. Olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen sekä olevien rakennusten korjaaminen ja kehittäminen on taloudellisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti kestävää.

Kulttuurihistoriallisesti olympiarakennukset ovat yhtä merkittäviä kuin esimerkiksi Senaatintorin ympäristö ja Suomenlinna. Kunnossa pidettyinä ne ovat taipuneet osin uusiin käyttöihinkin ja ovat osa kaupungin vapaa-ajan, urheilun ja kulttuurin infrastruktuuria. Keskeisesti kaupunkirakenteessa sijaitseva Olympiastadion lähiympäristöineen muodostaa laajan, Töölönlahden vihreyttä ja julkisia rakennuksia jatkavan ja Keskuspuistoon jatkuvan urheilupuiston.

Lisätietoja Stadion-säätiön verkkosivuilta.


Lisätietoa aiheesta tässä palvelussa: