Löytöretkiä kulttuuriympäristöön: Jonna Löfhjelm

Fiskarsin ruukkikylä.
Fiskarsin ruukkikylä. © Kuva: Jonna Löfhjelm.

 

Lähes jokaiseen minulle tärkeään kulttuuriympäristöön liittyy jokin tarina tai mielenkiintoista historiaa. Ne auttavat uppoamaan ympäristöön ja sen tunnelmaan paremmin. Niinpä jaan teille kolme erilaista kulttuuriympäristöä pienellä tarinalla höystettynä.

Fiskarsin ruukkikylä Raaseporissa

Kun joku kysyy lempipaikkaani Suomessa, on vastaus poikkeuksetta pieni Fiskarsin (Fiskarin) kylä. Kylän nimi tuo varmasti monelle mieleen oranssipäiset sakset eikä ihme, sillä niiden syntymäkoti sijaitsee juuri Fiskarsin ruukkikylässä, jonne ruukki perustettiin vuonna 1649.

Vuonna 1967 Fiskars valmisti maailman ensimmäiset muovikahvaiset sakset. Tunnetun oranssin värinsä sakset saivat melkoisen sattuman seurauksena. Sakset suunniteltiin joko mustiksi, vihreiksi tai punaisiksi. Kun saksien prototyyppiä oltiin lähettämässä tuotantoon, päätti koneenkäyttäjä käyttää koneessa jo valmiina olevan oranssin värin loppuun. Niinpä lopputuloksena oli neljä eriväristä prototyyppiä, joista lopulta oranssi osoittautui suosituimmaksi Fiskarsin sisäisessä äänestyksessä.

Fiskars on täynnä vastaavia tarinoita, joihin en kyllästy koskaan. Kylän halki virtaa Fiskarsinjoki, joka täydentää idyllisen maiseman vehreillä rannoillaan. Kylän ulkopuolella avautuvat pellot ja niityt tuntuvat vievän vuosikymmeniä ajassa taaksepäin.

Lue lisää: www.fiskarsvillage.fi

Pääkaupunkiseudun ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitteet

Ensimmäise maailmansodan aikaisia linnoitteita Helsingin Pirkkolassa.
Ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita Helsingin Pirkkolassa. © Kuva: Jonna Löfhjelm.

Seikkailun pääkaupunkiseudun lähiluontoon tekee mielenkiintoiseksi Helsingistä, Vantaalta ja Espoosta löytyvät ensimmäisen maailmansodan aikaiset Viaporin maarintaman linnoitteet. Törmäsin niihin itse sattumalta kulkiessani ensimmäisiä kertoja Pirkkolan metsissä. Linnoitteet rakennettiin suojaamaan Helsinkiä ja Venäjän Itämeren laivastoa maan puolelta tulevia hyökkäyksiä vastaan.

Linnoitteet rakennettiin vuosina 1914-1918. Ensimmäisen maailmansodan ja Suomen sisällissodan jälkeen linnoitteet poistettiin käytöstä ja maarintamalta kerättiin kaikki mahdollinen hyödynnettävissä oleva materiaali. Tämän vuoksi esimerkiksi katettuja suojahuoneita ja tuliasemia on jäljellä vain kymmenkunta, sillä niiden betonikattojen tukirakenteina käytetyt teräspalkistot räjäytettiin irti.

Linnoitteet ovat saavutettavissa helposti, parhaimmissa tapauksissa niitä pääsee tutkimaan suoraa omalta takapihalta. Joitakin linnoitteita on kunnostettu ja raivattu, jotta niiden tutkiminen olisi helpompaa ja turvallisempaa.

Lue lisää: www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570 ja John Lagerstedt 2014: Viaporin maarintama – Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille, Helsingin kaupunginmuseo.

Seinäjoen Törnävän kartanon alue

Törnävän kartanoa ympäröi puisto ja puutarha.
Törnävän kartanoa ympäröi puisto ja puutarha. © Kuva: Jonna Löfhjelm.

Melkein lapsuudenkotini äärestä löytyy ehdottomasti yksi lempipaikoistani, Seinäjoen rannalla sijaitseva Törnävän kartano. Kartanon tarina alkoi 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta, kun vaasalainen kauppias ja laivanvarustaja Abraham Falander, myöhemmin aateloituna Wasastjerna, rakennutti alueelle rautaruukin sekä hieman myöhemmin Suomen ensimmäisen ruutitehtaan.

Wasastjernojen aikana kartanoa kutsuttiin vielä Östermyran kartanoksi. Nykyisen nimensä kartano sai sen siirryttyä Konstantin Törnuddin omistukseen 1904, joka nimesi kartanon syntymäpaikkakuntansa Tyrnävän ruotsinkielisen nimen mukaan. Kartano päätyi 1925 Seinäjoen kaupungin omistukseen, minkä jälkeen se on toiminut esimerkiksi sotasairaalana, jossa potilaana on ollut muun muassa Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni.

Törnävän kartanolla on ollut merkittävä rooli Seinäjoella, sillä sen ympärille muodostui 1800-luvulla silloinen Seinäjoen kirkonkylä. Vaikka olen itse viettänyt kartanon ympäristössä paljon aikaa, jaksan edelleen hämmästellä sen upeutta: parasta Seinäjokea!

Lue lisää: www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=910

Maantieteen opiskelija Jonna Löfhjelm on korkeakouluharjoittelijana ympäristöministeriössä ja on ylläpitänyt tänä kesänä #suojelentätä-kampanjaa, jolla halutaan saada ihmiset huomaamaan oman kulttuuriympäristönsä ainutlaatuisuus.

Julkaistu 3.8.2018 klo 11.25, päivitetty 3.8.2018 klo 11.44