Luukku 23 - Perinneruuilla pöytä koriaksi

Uutinen 23.12.2018 klo 10.10
kropsu
Juuri uunista tullut perinteinen Etelä-Pohjanmaan kropsu. © Kuva: Jonna Löfhjelm

 

Etelä-Karjalan särä ja höpösötetty rieska, Etelä-Pohjanmaan läskisoosi ja klimppisoppa, Etelä-Savon rättänä, Kainuun marjarönttönen ja kapakeitto, Kymenlaakson retsukka, puolapipa ja perpuusi, Pirkaanmaan rievä ja mustamakkara, Pohjois-Karjalan karjalanpaisti ja piirakat, Pohjois-Pohjanmaan ruppana ja Varsinais-Suomen varilimppu.

Suomessa jokaisella maakunnalla ja jopa yksittäisillä kunnilla ja pitäjillä on omat perinneruokansa. Perinneruuiksi kutsutaan sellaisia ruokia, joiden sisältöön, valmistamiseen, tarjoiluun ja syömiseen liittyvä tieto, tapa ja osaaminen ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Perinneruoat ovat tärkeä osa etenkin erilaisia juhlapyhiä ja niiden merkitys entisaikaan oli erityisen suuri.

Monet perinneruoat ovat lähtöisin säätyläisten keittiöistä. Ruoat siirtyivät pikkuhiljaa talonpoikien juhliin ja lopulta 1900-luvulla monista hienoista ruuista tuli täysin tavallista arkiruokaa. Maakunnalliseen ja paikalliseen ruokaperinteeseen ja sen kehittymiseen ovat vaikuttaneet etenkin saatavilla olevat raaka-aineet, valmistustavat sekä alueen tavallisimmat mausteet. Esimerkiksi Ahvenanmaalla ruokakulttuurin pohjana on kala, Etelä-Pohjanmaalla maa- ja karjatalous ja Kainuussa metsä ja luonto.

Vaikka vuosien varrella alueiden välisten ruokakulttuurien erot ovat tasoittuneet, löytyy maakuntien väliltä edelleen eroja. Alueellisia eroja ruuissa ja ruuanvalmistusmenetelmissä ovat tasoittaneet muun muassa koululaitos sekä ketjurakenteinen kauppa. Suomalaisessa ruokaperinteessä erottuu kuitenkin edelleen etenkin itäinen ja läntinen perinne sekä paikalliset erikoisuudet muun muassa sesonkeina ja juhlissa.

Nykyään paikallisuus on löytänyt uudestaan tiensä suomalaisten ruokapöytiin. Viime vuosina kauppojen hyllyillä ovat yleistyneet paikallisten tuottajien tuotteet. Esimerkiksi tilaviinit, pienpanimotuotteet ja lähellä leivottu leipä ovat kasvattaneet suosiotaan runsaasti. Alueelle tyypillinen ruokakulttuuri ilmenee hyvin näissä pienten yritysten tuotteissa samaan aikaan, kun ne myös uudistavat sitä nykypäivään sopivaksi.

 

Mikä on sinun perinneruokasi?

Puhutko usein ruoasta, jonka nimeä muut eivät tunnista tai jonka makuyhdistelmää ei tunnuta ymmärtävän? Alueittain samalla ruualla saattaa olla eri nimi tai samannimisen ruuan valmistustapa saattaa vaihdella maakunnittain. Etelä-Pohjanmaalla leivottava kropsu on monien muiden maakuntien asukkaille tutummin pannukakku. Perinteisestä pannukakusta poiketen kropsu on kuitenkin ohuempaa ja rapsakampaa ja sen kuuluu kohoilla uunilla paljon. Suolaisempi versio kropsusta tehdään perunasta, vaikka sekään ei ole suolainen ruoka. Kropsu syödään perinteisesti hillon kanssa.

Kropsun reseptiä löytyy harvoin ylös kirjattuna. Sen ainekset löytyvät aina kotoa ja ainesten määrät eivät ole niin justiinsa, jolloin jokaisesta kropsusta tulee hieman erilainen. Mumman muistinvaraisessa reseptiarkistossa kropsun resepti menee suurin piirtein näin:

 

3 kananmunaa

Jääkaapista loput maidot ja kermat, ainakin runsas puoli litraa

Sokeria oman maun mukaan

Vähän suolaa

Jauhoja korkeintaan 3 desilitraa

 

Taikina ei saa jäädä sakeaksi, vaan se on melko löysää. Taikinan voi antaa turvota jonkin aikaa. Taikina kaadetaan uunipellille, joka on voideltu voilla. Laiskemmat kokit ja tiskaajat voivat vuorata uunipellin leivinpaperilla. Kropsu paistetaan kuumassa uunissa, noin 225 asteessa. Kropsua paistetaan niin kauan, että se on valmis, tavallisesti noin 20-30 minuuttia.

 

Tutustu sinäkin oman alueesi ruokaperinteisiin ja siirrä ruokaisaa kulttuuriperintöä vaikka joulupöytään. Makumatka muutaman sukupolven taakse maistuu varmasti jokaiselle! Reseptejä kannattaa kysellä ainakin isovanhemmilta. Nykyään myös internet tarjoaa runsaasti tietoa ja eri perinneruokien reseptejä.