Luukku 21 - Karhu-Korhosen kirjaston tarina

Uutinen 21.12.2018 klo 9.54
kirjasto1
Karhu-Korhosen kirjasto ja Jäkäläpään kulttuurikeskus. © Kuva: Tytti Bräysy

 

Kultahistoriaan Lemmenjoki nousi toisen maailmansodan jälkeen. Ranttilan veljekset Uula, Veikko ja Niilo lähtivät syksyllä 1945 Lemmenjokea ylös etsiäkseen kultaa. Kultalöytö Morgamojalla johti muutamassa vuodessa Lemmenjoen kultaryntäykseen. Löydetty se oli jo monta kertaa aiemminkin; löydetty, kadotettu ja välillä taas miltei unohdettu. Kiihkeimpinä kultaryntäyksen vuosina alueella työskenteli satoja kullankaivajia, ja kaivun koneellistamistakin yritettiin jo vuonna 1951. Rikkaimpien kultapaikkojen ehtyminen ja varsinkin kullan hinnan romahdus hiljensivät Lemmenjoen kultapurot 1950-luvun puolivälissä. Kultaa kaivamaan jäi vain kymmenkunta elinkautista, erämaahan unohtuneet. Kulkuyhteyksien ja matkailupalveluiden parantuminen alueella sekä kullankaivun saama julkisuus toivat lisää retkeilijöitä Lemmenjoen kultamaille 1970-luvulla. Osasta tuli kullankaivajia, ja kullankaivu heräsi taas elinvoimaisena ammattina, elämäntapana ja harrastuksena. 
 

kirjasto3
Karhu-Korhosen kirjasto keskellä erämaata. © Kuva: Tytti Bräysy

Varsinkin Lemmenjoen kaukaisilla, tiettömässä erämaassa sijaitsevilla kulta-alueilla muonavarojen ja muun ylläpidon sekä kaivukamppeiden huolto on ollut avainasemassa jo ensimmäisistä kullan etsintäretkistä alkaen. Kaivutoiminnan alkaessa vakiintua tavaroita kiskottiin valmiiksi paikalle jo kevätkeleillä suksiahkio-yhdistelmillä ja paikallisten porokyydeillä. Tarvikkeiden hankinta- ja kuljetuskuluissa säästäminen yhteistoiminnan kautta oli yksi tärkeä peruste alueen kullankaivajien järjestäytymisessä Lapin Kullankaivajain Liitoksi vuonna 1949. Vastaperustettu liitto teki paikallisten poromiesten kanssa tavaroiden yhteiskuljetussopimuksen. Kultaryntäyksen vuosina Lemmenjoen Jomppaset kuljettivat pororaidoilla useita kymmeniä tuhansia kiloja kullankaivajien tavaroita Inarin kirkolta Morgamin Kultalaan. 
 
Huollon tehostamiseksi Lapin siviili-ilmailun uranuurtaja Jukka Lindströmiltä tiedusteltiin lentokuljetusmahdollisuutta Ivalosta kulta-alueelle. Lindström kunnosti saksalaisten hävittämän ja miinoittaman sotilaslentotukikohdan Ivalon Törmäsessä kullankaivajien ilmahuoltoa varten. Tästä miinoista raivatusta kiitotien pätkästä kehittyi myöhemmin Ivalon kansainvälinen lentokenttä. Kesällä 1950 talkoiltiin Lapin Kullankaivajain Liiton toimesta erämaalentokentät Jäkäläpää- ja Martin-Iiskonpalo-tuntureiden laelle ja kesällä 1951 Lindström avasi tilauslentojen lisäksi torstaisin lennettävän vakiovuoron Lemmenjoen ja Ivalon välille. Kyytimaksu oli 1500 markkaa tai 3,5 grammaa kultaa suuntaansa. Kiivaimpaan kultaryntäyksen aikaan lentoja oli 6 – 8 päivässä. Jäkäläpäälle rakennettiin 1951 kaksihuoneinen lentomaja, joka varustettiin radiopuhelinyhteydellä Ivalon Törmäsen kentälle. Martin Iiskonpalolle rakennettiin pienempi lentokämppä vuonna 1981 Lapin Kullankaivajain Liiton talkoilla. 1970 ja -80-luvuilla näille keskeisille paikoille asennettiin erämaapuhelimet kullankaivajien ja kultamaiden kulkijoiden turvaksi. Lemmenjoen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman uusimisen yhteydessä 2000-luvun alussa nämä viralliset erämaalentokentät muutettiin statukseltaan lentotoimipaikoiksi, joiden ylläpidosta Ilmailuhallitus samassa yhteydessä luopui. 
 

kirjasto4
Kirjasto sijaitsee upeissa maisemissa. © Kuva: Tytti Bräysy

Erämaapuhelinkopin virasta tyhjiksi jääneet lentokämpät saivat uuden elämän ja arvon keväthangilla 2002, kun oululainen kultaseppä Janne Kannisto ja Jarmo Hirvasoja kelkkoivat legendaarisen kullankaivajaveteraani Yrjö ”Karhu” Korhosen 80-vuotissyntymäpäiviä kunnioittaakseen erämaahan kirjaston, joka nimettiin Karhu Korhosen kirjastoksi. Pienempi Martin Iiskonpalon lentokämppä 6 kilometrin päässä Jäkäläpäästä nimettiin Karhu Korhosen sivukirjastoksi. Lapin Kullankaivajain Liitto valmistutti Karhu Korhosen kirjastolle virallisen leiman ja sittemmin Karhu Korhosen kirjaston tiloihin on perustettu myös Jäkäläpään kulttuurikeskus. Kullankaivajayhteisö on järjestänyt kultuurikeskuksen nurkilla mm. leijanlennätyspäiviä, lastenjuhlia ja Miessinmaa vs. Muu maailma pesäpallo-otteluita.