Luukku 20 - Joulusiivot kulttuuriympäristössä

Uutinen 20.12.2018 klo 9.39
roskat
Mitä kaikkea katujen varsilta voikaan löytyä? Ritaharjun koulun roskajuoksussa oppilaat lajittelivat muun muassa tällaisia roskia. © Kuva: Sara Hästbacka

 

Mitä jos tänä vuonna laajentaisit joulusiivosi oman kotisi seinien ulkopuolelle? Tämän vuoden aikana Suomeen on rantautunut uusi trendi – roskajuoksu. Tämä harrastus hyödyttää monia, sillä se yhdistää liikunnan sekä ympäristöstä huolehtimisen. Roskajuoksusta puhutaan usein nimellä ploggaaminen. Se tulee sanoista jogging, eli juosta, ja plocka upp, eli kerätä. Laji on saanut alkunsa tiettävästi Ruotsista jokunen vuosi sitten ja muutaman vuoden aikana se on levinnyt ympäri maailman.

Roskajuoksu on helppo ja halpa tapa kuntoilla ja huolehtia oman lähiympäristön siisteydestä. Varusteiksi kelpaavat mitkä vain ulkoilu- tai kuntoiluvaatteet sekä lenkkikengät. Roskien keräämistä varten on hyvä varata matkaan pussi sekä hanskat, jotta kerääminen olisi mielekkäämpää. Vaikka nimi roskajuoksu viittaakin juoksemiseen, ei juokseminen ole kuitenkaan pakollista. Roskajuoksulle ei ole olemassa myöskään oikeaa pituutta tai aikaa. Jokainen metri ja sekunti on tärkeä. Kunnon kohoamisen lisäksi roskajuoksun avulla voidaan kehittää liikkuvuutta, kun roskan poimimiseen yhdistää esimerkiksi takareiden venytyksen tai syväkyykyn.

 

Roskajuoksusta innostava tapa antaa ympäristökasvatusta

Roskajuoksu voi olla myös innostava tapa opettaa lapsille ja nuorille ympäristökasvatusta. Oulun Ritaharjun koulu otti roskajuoksuhaasteen vastaan ja toteutti roskajuoksun sovellettuna koulun alueella osana YK-liiton Agenda2030 mukaista teemapäiväänsä. Roskajuoksu toteutettiin niin, että oppilaiden tuli kerätä roskat rajatulta alueelta ja keräämisen jälkeen lajitella ne oikein erikseen merkityllä kierrätyspisteellä. Oppilasryhmät kilpailivat toisiaan vastaan siinä, kuinka hyvin he tunnistivat kerättävät roskat ja osasivat lajitella ne. Pelillisyys innosti oppilaita ja motivoi heitä perehtymään kierrätykseen. Koulussa innostuttiin tästä uudesta tavasta antaa ympäristökasvatusta ja kierrätysvalistusta niin paljon, että he aikovat toteuttaa keväällä uuden roskajuoksutapahtuman.

Roskajuoksu herätti Ritaharjun viidennen luokan oppilaissa runsaasti ajatuksia. Monet olivat sitä mieltä, että roskaaminen on tyhmää ja että se pilaa ja saastuttaa eläinten ja ihmisten elinympäristöjä. Myös ilmastonmuutoksen takia roskaamista tulisi hillitä. Mutta miksi sitten ihmiset roskaavat, jos roskaamisen haitat tunnistetaan? Oppilaiden mielestä esimerkiksi metalli ja lasi on helppo kierrättää, mutta muun muassa paristot, muovi, pullot ja sipsipussit koettiin vaikeiksi kierrätettäviksi, jolloin sellaiset saattavat päätyä luontoon. Ratkaisuiksi roskaamisen vähentämiseen ehdotettiin esimerkiksi roskaamisen sakottamista sekä roskisten lisäämistä joka paikkaan.  

 

Kokeile sinäkin!

Mitäpä jos siis seuraavan kerran lenkille tai kävelylle lähtiessäsi ottaisitkin pussin mukaan ja poimisit lenkkireittisi varrelta kaikki löytyvät roskat? Roskien kerääminen voi koukuttaa niin, että päädyt lopulta tutustumaan täysin uusiinkin ympäristöihin ja kotikaupungin kulttuuriympäristöt tulevat tutuiksi. Tällaisella pienellä teolla voimme tehdä hyvää sekä itsellemme että ympäristöllemme!