Forssan teollisuusalue on vanhinta Forssaa

Pinja Metsäranta

Forssan paikka määräytyi 1800-luvun puolivälissä, kun värjärinkisälli A. W. Wahren perusti kehräämön Tammelaan keskelle maaseutua. Forssan kehräämö rakennettiin Loimijoen Kuhalankosken kohdalle, jotta kehräämön toimintaan saatiin vesivoimaa. Se valmistui vuonna 1849.  Wahren rakennutti kutomon noin kilometrin päähän kehräämöstä vuonna 1856. Kutomo kävi höyryvoimalla, ja se sijoitettiin kosken yläpuolelle, jotta polttopuita voitiin kuljettaa sinne uittamalla.

Forssan kehräämöalue
Forssan historiallinen, 1800-luvulta peräisin oleva kehräämöalue on muuttunut kulttuurin ja kasvatuksen keskukseksi. Alueella toimivat mm. Forssan museo sekä tekstiilimuseo Tyyki. © Kuva: Forssan museo.

Forssan tehdas oli Suomen kolmas puuvillatehdas

Suomen ensimmäinen puuvillatehdas oli James Finlaysonin Tampereelle 1820 perustama tehdas. Finlaysonin tehdas menestyi hyvin, ja menestyksen innoittamana Suomeen perustettiin muitakin puuvillatehtaita. Toinen perustettiin Turkuun 1846, ja kolmas oli Forssan tehdas.

Forssan tehtaan perustaja, A. W. Wahren oli tullut Ruotsista Suomeen Jokioisten kartanolla toimineen verkatehtaan vuokraajaksi. Hän kuitenkin riitaantui tehtaan omistajan, kapteeni Bremerin kanssa, ja päätti perustaa oman tehtaansa Jokioisten naapuripitäjään. Hänellä oli alun perin eri yhtiökumppanit kehräämössä ja kutomossa, mutta vuonna 1859 tehtaat yhdistyivät Forssan Osake Yhtiöksi.

Taajama rakennettiin suunnitelmallisesti

Forssan kehräämön asuinrakennuksia
Kehräämön asuinrakennuksia. © Kuva: Museovirasto.

Wahren palkkasi tehdasalueen suunnittelijaksi alkuaikoina lääninarkkitehti G.Th. Chiewitzin. Tehdasalueen rakennukset ovat arkkitehtoniselta suunnittelultaan korkeatasoisia. Kehräämön alueella on säilynyt 1800-luvun puolivälissä ja loppupuolella rakennettuja tuotantorakennuksia kuten kehräämö, jätekehräämö, paja, puusepänverstas, valimo, voimalaitos sekä puuvillamakasiini. Puuvilla oli tulenarkaa materiaalia, joten kaikki tehdasrakennukset tehtiin tiilestä. Voimalaitos on vanhimpia säilyneitä voimalarakennuksia maassamme. Kehräämön alueelle rakennettiin myös puisto, johon sijoitettiin mm. molempien tehtaiden johdon asunnot, Chiewitzin suunnittelema tehtaankoulu, lääkärintalo ja kasvihuone. Suuri osa rakennuksista on arkkitehtien G. Th. Chiewitz ja Th. Deckerin suunnittelemia. Tehtaan perustamisajoilta on säilynyt viisi työväen asuintaloa eli pytinkiä Wahreninkadun varrella.

Kutomo paloi vuonna 1877, ja Wahren tilasi uuden kutomon piirustukset Englannista arkkitehti Edward Pottsilta. Rakennus valmistui samana vuonna, mutta sitä on sen jälkeen laajennettu useaan otteeseen. Vuonna 1951 rakennettiin professori O. Haneliuksen ja arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema automaattikutomo vanhan kutomon viereen.

Työläisten elämä oli vaatimatonta

Forssan kehräämössä toimii nykyään Wahren-keskus.
Kehräämössä toimii nykyään Wahren-keskus. © Kuva: Forssan museo.

Tekstiiliteollisuus vaati paljon työvoimaa. Forssan tehtaiden työntekijämäärä kasvoi koko ajan 1800-luvun loppuun asti. Vuonna 1898 työntekijöitä oli yli 1600. Forssassa – kuten monilla teollisuuspaikkakunnilla – elettiin tehtaan pillin määräämässä rytmissä. Pillillä ilmoitettiin työajan alkaminen ja päättyminen sekä tauot. Sota-aikana pillien käyttö kuitenkin lopetettiin, sillä hälytyssireenit ilmoittivat ilmahyökkäyksistä.

Työntekijöillä oli ankara kuri: ovella oli ovivahti, eikä sisään tai ulos päässyt milloin vain. Myöhästyneet joutuivat palaamaan kotiin ja pääsivät töihin vasta, kun ovet jälleen avattiin ruokatunnin jälkeen. Ilmeisesti ovivahdin avulla haluttiin estää lanka- ja kangasvarkaudet. Työpäivä oli alkuun 13-tuntinen ja kiireisinä aikoina jopa 15-tuntinen. Työviikko puolestaan oli kuusipäiväinen. Kahdeksan tunnin työpäivästä säädettiin vuonna 1917. Sotien jälkeen alettiin tehdä lauantaisin lyhyempää päivää, ja 1960-luvulla siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon.

Ronttismäen tehtaalaismuseo esittelee työväen asumista

Entinen puusepänverstas
Entinen puusepänverstas. © Kuva: Museovirasto.

Kalliomäen alueella sijaitsee Ronttismäen tehtaalaismuseo, joka esittelee tehdastyöläisten asumista 1800-luvulta 1970-luvulle. Museoon kuuluu kolme asuinrakennusta ja ulkorakennus. Nähtävillä on myös alueella työskennelleiden puusepän, räätälin ja suutarin verstaat.

Ronttismäki syntyi 1850- ja 1860-luvulla, kun jotkut työläiset rakensivat mökkejään Linikkalan kylän mäkitupa-alueelle. Aluetta alettiin kutsua Ronttismäeksi yhden mökkiläisen, entisen ruotusotamiehen Frontin mukaan. Forssayhtiö sai alueen haltuunsa 1872, ja alueelle laadittiin asemakaava 1870-luvulla. Ronttismäki jaettiin pieniin tontteihin, joiden välissä kulki linjoja. Poikkikatuja ei ollut, ainoastaan kapeat palokujat. Ronttismäen tontteja annettiin aluksi vuokralle ja yhtiö antoi työläisilleen myös lainoja mökin rakentamista varten. Alueelle myös siirrettiin mökkejä Forssan keskustasta, kun keskustaa rakennettiin.

Historia näkyy kaupunkikuvassa

Forssan tehtaiden ympärille syntynyt kylä kasvoi pikkuhiljaa. Forssasta tuli kauppala vuonna 1923 ja kaupunki 1964. Puuvillatehdas oli pitkään alueen ainoa suuri työnantaja. Kehräämön toiminta kuitenkin lakkautettiin vuonna 1979. Finlayson Forssa valmisti kutomon alueella työvaatekankaita vuoteen 2009 asti. Finlayson Forssa ajautui konkurssiin vuoden 2008 lopussa. Finlayson jatki toimintaansa Forssassa 2009 syksyyn saakka.

Tehtaalaismuseo II linjalla Forssassa
Tehtaalaismuseo II linjalla Kalliomäessä. © Kuva: Forssan museo.

Tehdasalueiden punatiiliset rakennukset hallitsevat edelleen Forssan kaupunkikuvaa, mutta niiden käyttö on muuttunut. Kehräämöalueen entisessä pumpulimakasiinissa on toiminut jo vuodesta 1980 Forssan museo, joka esittelee paikallista historiaa. Makasiini on Forssan vanhin kivitalo ja ensimmäisiä kehräämöalueen rakennuksia.  Niin ikään kehräämöalueella olevassa, 1873 valmistuneessa valimossa sijaitsee tekstiilimuseo Tyyki. Kutomo muutettiin vuonna 2002 kauppakeskukseksi.

Forssan Elävien Kuvien teatteri rakennettiin 1906. Rakennuksen suunnitteli taiteilija Johan Albert Lindfors. Se oli Suomen ensimmäinen maaseudulle perustettu elokuvateatteri. Rakennus restauroitiin 2000-luvun alussa ja se toimii edelleen elokuvateatterina.

Forssan teollisuusyhdyskunta kuuluu Museoviraston tekemään Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointiin.

Lähteitä:

Pekka Leimu: Forssa – elämää tehtaan pillin mukaan. Museovirasto, Työväenkulttuuriprojektin julkaisu n:o 2, Helsinki 1983.

Julkaistu 16.6.2011 klo 10.44, päivitetty 5.11.2017 klo 20.20