Onnistunut korjaus, esimerkkinä seurantalo

Leni Pakkala

Seurantaloa korjattaessa on otettava huomioon rakennuksen kunto, kohteen käyttäjät ja kulttuurihistorialliset arvot. Jos tämän kolmijalkaisen periaatteen yksi tai useampi osa laiminlyödään, tulee lopputuloksesta hutera.

Vuonna 1927 rakennettu nuorisoseurantalo Valhalla sijaitsee Espoon Kauklahdessa. Rakennusta on kunnostettu seurantalojen korjausavustuksen turvin.
Vuonna 1927 rakennettu nuorisoseurantalo Valhalla sijaitsee Espoon Kauklahdessa. Rakennusta on kunnostettu seurantalojen korjausavustuksen turvin. © Kuva: Marja Sahlberg, Museovirasto.

Seurantaloja korjataan usein käyttömukavuuden lisäämiseksi. Tyypillisiä korjaushankkeita ovat vesikattojen kunnostus, lämmöneristyksen parantaminen sekä hirsiseinien, ulkovuorauksen, ikkunoiden ja ovien korjaustyöt. Myös lämmitysjärjestelmien kunnostus, vesijohtojen ja viemärien asennus sekä sähköjärjestelmien ajanmukaistaminen ovat oleellisia rakennusten toimivuuden kannalta.

Oulaisten nuorisoseurantalon näyttämö on edelleen käytössä.
Oulaisten nuorisoseurantalon näyttämö on edelleen käytössä. © Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.

Korjaustyössä on tärkeää ottaa huomioon rakennuksen sisätilojen ja ulkoasun kulttuurihistoriallisesti arvokkaat piirteet. Esimerkiksi näyttämöt ovat seurantaloille olennaisia rakenteita ja ne on säilytettävä, vaikka usein ne haluttaisiin purkaa liikuntaharrastusten tieltä.

Oikeanlainen korjausrakentaminen edellyttää taitoa ja taloudellisia resursseja. Korjaushankkeen valmistelu ja toteuttaminen ovat vaativia tehtäviä. Seurantalojen korjaamisesta vastaavat henkilöt ovat harvoin rakennusalan ammattilaisia, ja yleensä hanketta viedään eteenpäin vapaaehtoistyönä, mikä tekee työstä erityisen arvokasta. Oleellista on, että hankkeen vastuunjako on selkeä.

Suunnittelu on tehtävä rakennuksen ehdoilla

Alavetelin nuorisoseurantalo on säilynyt lähes alkuperäisessä asussa.
Alavetelin nuorisoseurantalo on säilynyt lähes alkuperäisessä asussa. © Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.

Korjaussuunnitelmat kannattaa antaa ammattitaitoisen suunnittelijan laadittavaksi. Pätevä suunnittelija tuntee vanhat rakenteet ja niiden toimintaperiaatteet ja suunnittelee korjauksen rakennuksen ehdoilla. Tavallisen seurantalon pienehköjä korjaustöitä voi hyvinkin suunnitella perinteistä rakentamista tunteva kokenut kirvesmies, mutta kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen entistämishanke vaatii suunnittelijaksi restaurointiin erikoistuneen arkkitehdin.

Suunnittelun pohjaksi on tärkeää kartoittaa talon käyttäjien tarpeet, arvioida rakennuksen kunto ja selvittää sen kulttuurihistorialliset arvot. Seurantalojen korjausavustuksen edellytyksenä on hankesuunnitelma ja siihen kuuluva korjauksen kokonaissuunnitelma, joka sisältää ainakin seuraavan 3 –5:n vuoden tulevat korjaustarpeet. Isommat hankkeet jaetaan yleensä useampaan toteutusvaiheeseen.

Perinteiset työtavat sopivat vanhaan taloon

Vanhat rakennusosat on usein helppo korjata.
Vanhat rakennusosat on usein helppo korjata. © Kuva: Uula Kohonen, Museovirasto.

Korjaustöissä kannattaa noudattaa säästäväistä korjauslinjaa. Ei pidä korjata kunnossa olevaa eikä uusia korjauskelpoista. Perinteiset rakennukset on hyvä korjata perinteisillä menetelmillä ja materiaaleilla, jotka ovat osoittautuneet hyviksi vuosikymmenten mittaan Lisäksi korjauksen tulee aina olla korjattavissa uudelleen. On hyvä muistaa, että huoltovapaita rakennusmateriaaleja ei ole olemassa.

Seurantalojen korjauksissa ilmenee usein samoja vaikeuksia kuin korjausrakentamisessa yleensä: vanhojen rakennusten tuntemus ja arvostus ovat välillä hukassa. Suunnittelun lähtökohdaksi on saatettu ottaa uudisrakentamisen menetelmiä ja materiaaleja. Esimerkiksi maanvaraisen betonialapohjan tekeminen perinteisen tuulettuvan alapohjan tilalle voi aiheuttaa kosteus- ja lahovaurioita hirsiseinissä ja vaarantaa koko talon säilymisen.

Aina ei vanhaan taloon sopivien korjausmateriaalien löytäminen ole helppoa, mutta sen eteen kannattaa nähdä vaivaa. Korjauksen vaikutukset tuntuvat pitkälle ja väärin tehty korjaus saattaa aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

Korjausta edeltävä tilanne ja korjauksen vaiheet tulisi aina dokumentoida ainakin valokuvaamalla. Näin tuleville korjaajille jää tärkeä tieto siitä, mitä aiemmin on tehty.

Alkuperäiset materiaalit toimivat edelleen

Ikkunoiden korjaus vaatii taitoa.
Ikkunoiden korjaus vaatii taitoa. © Kuva: Susanna Santavuori, Museovirasto.

Vesikatto on talon säilymisen kannalta tärkein rakennusosa. Sillä on myös huomattava merkitys rakennuksen ulkonäköön ja tyyliin. Vesikattoa sanotaan rakennuksen viidenneksi julkisivuksi. Konesaumattu pelti, tiili ja kattohuopa ovat hyviä katemateriaaleja.

Perinteinen tuulettuva alapohjarakenne eli rossipohja on edelleen paras vaihtoehto seurantalon alapohjarakenteeksi. Se sopii erinomaisesti myös laajennusosiin ja uusiin taloihin. Sokkelissa on oltava riittävästi tuuletusaukkoja, jotka avataan kesäksi ja suljetaan talveksi.

Moni vanha talo on pilattu uusimalla turhaan korjauskelpoiset ikkunat. Vanhat ikkunat on tehty valikoidusta tiheäsyisestä puusta, ja ne ovat yleensä korjauskelpoisia. Ikkunoita ja ovia tulisikin kohdella samalla arvostuksella kuin antiikkihuonekaluja.

Puutalossa suositellaan käytettäväksi puukuitupohjaisia eristeitä, joita voidaan tarvittaessa lisätä aiempien eristekerrosten päälle.

Maalilaadun valinta riippuu aiemmin käytetyistä maalilaaduista. Perinteisen pellavaöljymaalin, kalkkimaalin tai puna- ja keltamultakeittomaalin päälle voidaan huoletta maalata edelleen näillä perinteisillä maaleilla. Valitettavasti moni seurantalokin on ehditty maalata muovimaaleilla eli lateksi- ja alkydimaaleilla. Puuseinän päälle ei pidä levittää lisää muovimaaleja, ja näissä tapauksissa hyvä vaihtoehto on petroliöljymaali.

Vanhat kalusteet luovat tunnelmaa

Imatran Tainionkosken työväentalon sisätilat on entistetty 1950-luvun henkeen.
Imatran Tainionkosken työväentalon sisätilat on entistetty 1950-luvun henkeen. © Kuva: Suomen Kotiseutuliitto.

Sisätilojen kauneuteen tulisi kiinnittää erityisesti huomiota. Hyvä suunnittelija saa pinnoitteiden ja värien valinnalla paljon aikaan. Myös valaisimet ovat oleellinen osa sisustusta. Seurantaloon kuuluvat perinteellisesti riippuvalaisimet. Kaunis kokonaisuus muodostuu harkituista yksityiskohdista, tämä koskee myös teknisiä asennuksia.  Seurantaloista löytyy hienoja vanhoja kalusteita, joiden kunnostus voi olla hyvä vaihtoehto. Jos hankitaan uudet kalusteet, on niiden oltava talon tyyliin sopivat.

Seurantalojen lämmitys on vaikeasti ratkaistava ongelma, johon löytyy useita vaihtoehtoja. Monissa taloissa on useita lämmönlähteitä, joita käytetään tilanteen mukaan. Olemassa olevat tulisijat ja hormit kannattaa säilyttää. Viime aikoina on paljon siirrytty kotimaisiin lämmönlähteisiin, kuten pelletteihin ja maalämpöön.

Toimiva piha lisää viihtyisyyttä

Pihat ja ulkotilat vaikuttavat paljon talon henkeen ja niiden viihtyvyyttä voidaan parantaa mm. istutuksin ja laatoituksin ja hyvin suunnitellulla valaistuksella. Myös paikoitustilojen riittävyys ja sijainti ovat tärkeitä tekijöitä talon käytön kannalta.

Talon löytämistä ja tunnistamista auttavat hyvä viitoitus ja nimikilpi. Perinteisen seurantalon pihaan sopii mainiosti lipputanko, jossa liehuu juhlatilaisuuksien aikana lippu – esimerkiksi silloin kuin seurantalon korjaus on valmistunut.

Kirjoitus perustuu artikkeliin, joka on ilmestynyt Euroopan rakennusperintöpäivien vuoden 2008 julkaisussa "Yhdessä rakennetut, Suomalaiset seurantalot".

Kirjallisuutta:

Pakkala, Leni; Ulla Rahola (toim.). Näin korjaamme seurantalon. Suomen Kotiseutuliitto, Helsinki 1985.

Kaila, Panu. Talotohtori. Rakentajan pikkujättiläinen. Porvoo 1997.

Hidemark, O ym. Så renoveras torp och gårdar. ICA 1990.

Julkaistu 22.10.2008 klo 12.12, päivitetty 1.2.2016 klo 14.28