Kulttuuri­ympäristöt

Ihmisen toiminta jättää ympäristöön jälkiä. Näin syntyvät ja muotoutuvat kulttuuriympäristöt. Ne kertovat ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa eri aikoina.

Kulttuuriympäristöä on kaikki kotitalosta keskiaikaisiin kirkkoihin, arjen kulkureiteiltä arkeologisiin kiviröykkiöihin ja koulun pihasta kansallispuiston patikkareitteihin. Ne syntyvät ja muuttuvat ihmisen toiminnan myötä.  

Ympäristöministeriö vastaa kultuuriympäristöä, maisemaa ja rakennusperintöä koskevan lainsäädännön valmistelusta. Kehitämme ja edistämme korjausrakentamista, rakennussuojelua sekä kulttuuriympäristökohteiden hoitoa monin tavoin.  

Kulttuuri­ympäristöjen hoidolla parannetaan maapallon tilaa ja ihmisten hyvinvointia

Kulttuuriympäristöjen kunnossapito säästää luonnonvaroja, ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja auttaa kestävän kehityksen sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Esimerkiksi rakennusten purkaminen ja uusien rakentaminen aiheuttavat paljon hiilipäästöjä ja kuluttavat raaka-aineita. Tämän vuoksi on tärkeää korjata ja ylläpitää olemassa olevaa rakennuskantaa. Avoimet maisemat ja perinteiset niityt ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta.

Hyvin hoidetut kulttuuriympäristöt lisäävät hyvinvointiamme. Ne voivat antaa asuinalueille omaleimaisen tarinan sekä houkutella matkailijoita ja yritystoimintaa.

Miten laki suojaa rakennus­perintöä?

Rakennusten käyttö ja hyvä hoito ovat parasta rakennussuojelua. Rakennuksia voidaan suojella myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisilla kaavoilla sekä rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla eli rakennusperintölailla. Lakiin perustuvalla suojelulla halutaan luoda elinvoimaista kulttuuriympäristöä ja hyviä arjen ympäristöjä. Ympäristöministeriö vastaa näiden lakien laatimisesta ja ohjaa niiden toimeenpanoa.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta kaavasuojelusta päättää kunta. Rakennusperintölain mukaisen suojelupäätöksen tekee ELY-keskus. 

Kirkollisten rakennusten suojelemiseen sovelletaan kirkkolakia tai lakia ortodoksisesta kirkosta. Kiinteitä muinaisjäännöksiä koskee muinaismuistolaki.

Miten kulttuuri­ympäristötyötä kehitetään?

Kulttuuriympäristö- ja kulttuuriperintöasioita edistetään laajassa yhteistyössä valtion, kuntien ja erilaisten järjestöjen yhteistyössä. Ympäristöministeriö veti kulttuuriympäristöstrategiaa vuosina 2014–2020, ja opetus- ja kulttuuriministeriö kulttuuriperintöstrategiaa, joka on vuosille 2023–2030​​​​​​.

Yhtenä kehityskohteena on kulttuuriympäristöä koskevan tiedon entistä parempi laatu ja hallinta.

Kulttuuriperintö­strategia

Kulttuuriympäristö­strategia

Euroopan kulttuuri­ympäristöpäivät

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät (European Heritage Days) on tapahtumien kokonaisuus, joka kokoaa vuosittain miljoonia osallistujia. Se on loistava esimerkki kulttuuriympäristön voimasta saada aikaan yhteisöllisyyttä ja todellisia tekoja oman ympäristön hyväksi. European Heritage Days järjestetään 48 maassa. Se sisältää kymmeniä tuhansia erillisiä tapahtumia. Vuoden 2023 teema on Elävä perintö. Kaikki ovat tervetulleita mukaan ilmoittamaan omia yleisötapahtumiaan päivien kalenteriin ja osallistumaan sosiaalisessa mediassa #kulttuuriympäristöpäivät #eläväperintö.

Avustukset kulttuuri­ympäristön hoitoon

ELY-keskukset myöntävät avustuksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden ympäristön kunnossapitoon ja parantamiseen. Avustusta voivat hakea yksityiset omistajat, rakennusperinnön hoitoa edistävät yhteisöt ja kunnat.

Avustuksia kulttuuriympäristön hoitoon myöntää myös esimerkiksi:

Lisätietoja

Hanna Hämäläinen, suunnittelija 
ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Asuminen ja kulttuuriympäristöt Puhelin:0295250095   Sähköpostiosoite:


Reko Korhonen, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Asuminen ja kulttuuriympäristöt Puhelin:0295250018   Sähköpostiosoite: